TAUSTA: Kiina haluaa merimahdiksi
YLE
Petri Raivio

Kiinan nopea talouskasvu on tuonut rahaa maan sotavoimille, joita Kiina modernisoi ripeästi. Kiina haluaa suurvaltaluokan asevoimat, jotka voivat toimia kaukana omalta maalta ja etenkin turvata elintärkeät merikuljetukset.

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon julkaisi alkuviikosta kongressille raportin, joka kiinnitti huomiota Kiinan pyrkimyksiin laajentaa asevoimiensa toimintasädettä kauas oman maan rajojen ulkopuolelle.

Kiina kehittelee uusia pitkänmatkan ohjuksia, sukellusveneitä ja lentotukialusta, tosin vielä tällä hetkellä Kiinan kyky käyttää sotilasvoimaa kaukana omalta alueeltaan on raportin mukaan “rajallinen”.

– Kiina on nousemassa suurvallaksi ja se on jo alueellinen suurvalta. Jos on haluaa suurvallaksi, pitää olla muskelia takana, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Nojonen.

Nojosen mukaan Kiina haluaa pystyä lähettämään joukkojaan operaatioihin merten taakse turvatakseen omia kansallisia intressejään. Merivoimien vahvistamisen taustalla on myös halu turvata merikuljetukset, joista Kiina on hyvin riippuvainen.

– Suurvallat ovat aina olleet riippuvaisia mertentakaisista resursseista ja markkinoista, myös Kiina yhä enemmän. Kiina on öljyn, hiilen ja viljan nettotuoja, Nojonen huomauttaa.

Etupiiri laajenee Etelä-Kiinan merellä

Kiinan vahvistuva laivasto on joutunut vastakkain maailman johtavan merimahdin Yhdysvaltain kanssa etenkin Etelä-Kiinan merellä. Yhdysvaltain lentotukialus USS George Washington vieraili viime viikolla Vietnamin rannikolla.

Aluksen kapteeni muistutti tv-kameroiden edessä kansainvälisten vesien vapaudesta samaan aikaan, kun F-18-hävittäjät nousivat ilmaan aluksen kannelta. Viesti oli selvästi suunnattu Kiinalle, joka ei ole sallinut Yhdysvaltain asentaa meren pohjaan sukellusveneiden kuuntelulaitteita.

Kiina lukee Etelä-Kiinan meren omaan etupiiriinsä. Sillä on merialueella aluekiistoja Filippiinien, Malesian ja Vietnamin kanssa.

Nojosen mukaan tukialusvierailun kaltainen symbolinen vastakkainasettelu on usein näennäistä. Yhdysvaltain laivaston huolestuneiden lausuntojen taustalla voi olla kilpailu määrärahoista. Myös Kiinan johdon paheksuvat lausunnot on usein tarkoitettu kotiyleisölle.

Kiina täyttää Yhdysvaltain jättämän tyhjiön

– Kiinan näkökulmasta Yhdysvaltain läsnäolo Aasiassa ei ole pelkästään paha vaan se on hyvin stabiloiva voima siellä. Yhdysvallat on luonut turvallisen rakenteen, jonka puitteissa Kiinan on ollut suhteellisen helppo olla, kuten kaikkien muidenkin maiden, Matti Nojonen sanoo.

Viime vuosina Afganistanin ja Irakin sodat ovat kuitenkin suunnanneet Yhdysvaltain huomion ja resurssit pois Itä-Aasiasta. Kiinan johto näkee Nojosen mukaan nyt, että Kiinalla voisi olla mahdollisuus täyttää Yhdysvaltain jättämä valtatyhjiö.

Nojonen ei usko, että sanasota merten herruudesta tai Taiwanin asemasta voisi äityä vakavammaksi konfliktiksi. Yhdysvallat ja Kiina ovat taloudellisesti niin riippuvaisia toisistaan, ettei yhteenotto ole kummankaan etujen mukaista.

– Suora konflikti on mahdoton, Nojonen sanoo.

Pentagonin raportin mukaan tahattomien välikohtausten riski on kuitenkin olemassa, sillä Kiinan ja Yhdysvaltain laivastoilla ei ole kunnollisia viestiyhteyksiä toisiinsa.

Jymäyttäminen tekee paluuta

Kiina on sotilasstrategian klassikoiden kotimaa. Nojonen on kirjoittanut muinaisista strategiaopeista kirjan Jymäyttämisen taito (Gaudeamus, 2008). Nojosen mukaan harhaanjohtaminen eli jymäyttäminen on Kiinan nykyistenkin strategiaoppien kulmakiviä.

Nykymaailmassa jymäyttäminen on pehmeiden vaikutuskeinojen käyttöä, erityisesti Kiinan omien näkemysten tuomista esille kansainvälisessä mediassa. Kiina perusti esimerkiksi hiljattain kansainvälisen englanninkielisen uutiskanavan.

Sunzin kaltaisista strategian klassikoista ammennettu jymäyttämisoppi teki paluun kiinalaisiin sotilasoppikirjoihin Persianlahden sodan aikana 1990-luvun alussa.

– Peruslinja 1990-luvun alusta oli, miten heikompi kykenee voittamaan vahvemman. Tästä on kysymys jymäyttämisen taidossa, Nojonen sanoo.