BAKGRUND: Vitrysslands Lukasjenkos balanserande försvåras

Valko-Venäjän johdon kovat otteet oppositiota vastaan ovat jäädyttäneet suhteet EU:hun, mutta vanha liittolainen Venäjä on jälleen luvannut jatkaa taloudellista tukeaan Valko-Venäjälle. Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija arvioi, että itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukashenka on ehkä saavuttanut lyhyen aikavälin voiton, mutta samalla Venäjän vaikutusvalta Valko-Venäjällä kasvaa.

Valko-Venäjää jo vuodesta 1994 itsevaltaisin ottein hallinnut Aljaksandr Lukashenka varmisti uudelleenvalintansa joulukuussa kiistanalaisissa vaaleissa, joiden jälkeen maassa pidätettiin lukuisia opposition edustajia ja liberaaleja toimittajia. Turvallisuusjoukot murskasivat väkivaltaisesti opposition mielenosoitukset.

Lukashenka vannoi perjantaina virkavalansa neljännelle presidenttikaudelle. EU:n ja Yhdysvaltain suurlähettiläät boikotoivat virkaanastujaistilaisuutta.

Lukashenka on viime aikoina pönkittänyt asemaansa tasapainottelemalla Venäjän ja Euroopan unionin intressien välissä, mutta vaalivilppiepäilyt ja opposition kovaotteinen tukahduttaminen pakottavat EU-maat jälleen ottamaan etäisyyttä Valko-Venäjään.

Lukashenka on vastannut arvosteluun jyrkkäsanaisesti ja on muun muassa syyttänyt Puolan ja Saksan tiedustelupalveluita yrityksestä kaataa hänen hallintonsa.

Hallinto pelästyi
Lukashenkan hallinto oli aiemminkin tunnettu kovista otteistaan ja opposition tukahduttamisesta, mutta presidentinvaalien jälkeiset sortotoimet olivat silti yllättävän ankarat – varsinkin kun EU-suhteitaan lämmitellyt Valko-Venäjä oli ennen vaaleja antanut ymmärtää, että oppositiolle annettaisiin aiempaa enemmän liikkumatilaa.

– Hallinto nähtävästi pelästyi sitä, kuinka paljon ihmisiä tuli aukiolle, Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman johtaja Arkady Moshes sanoo.

– Hallinto pelkäsi, että vastalauseaalto kasvaa, joten se päätti palata aiemmin harjoittamaansa politiikkaan eli tiukkiin sortotoimiin, Moshes sanoo. Uhkana pidetyt oppositiorakenteet päätettiin tuhota.

Moshes näkee kovissa otteissa myös viestin Valko-Venäjän valtakoneistolle.

– Lukashenka muistutti alaisilleen, että hän on ainoa hallitsija eikä muita kannata hakea Venäjältä tai Euroopasta, Moshes sanoo.

Sopu Venäjän kanssa
Venäjän ja Valko-Venäjän suhteet olivat pitkään erittäin tulehtuneet ja maiden valtiollisilla televisiokanavilla käytiin suoranaista informaatiosotaa. Samaan aikaan Lukashenka yritti kohentaa suhteita Euroopan unioniin.

Hieman ennen vaaleja Lukashenka onnistui sopimaan Venäjän kanssa taloudellisen tuen jatkumisesta Valko-Venäjälle.

– Lukashenkan onnistui saada jälleen yksi taktinen voitto Venäjästä. Venäjä nimittäin uhkasi pitkään, että se joko syrjäyttää Lukashenkan tai heikentää häntä. Tätä tavoitetta Venäjä ei kyennyt saavuttamaan, Moshes sanoo.

– Nyt näemme, että Venäjä palaa tukipolitiikkaan, Moshes sanoo. Venäjä ilmoitti torstaina, että se tukee Valko-Venäjää noin neljällä miljardilla dollarilla alennushintaisilla energiantoimituksilla.

Venäjän vaikutusvalta kasvaa
Lukashenka sai siis Venäjästä voiton joutumatta antamaan erityisen suuria myönnytyksiä vastineeksi. Arkady Moshes arvioi, että strategisesti Lukashenkan asema silti heikkeni.

– Hän ei voi olla tiedostamatta, että Valko-Venäjä on strategisessa konfliktissa Venäjän kanssa. Venäjän rooli vahvistuu Valko-Venäjällä, ja merkittävä osa Valko-Venäjän taloudesta päätyy venäläiseen kontrolliin, Arkady Moshes arvioi.

Lukashenka kykeni pitämään puoliaan Venäjää vastaan, koska hän tasapainotteli Venäjän ja Euroopan unionin välillä. Nyt kiistanalainen vaalitulos ja opposition murskaaminen viilentävät välejä EU-maihin.

EU:n mahdolliset pakotteet eivät juuri uhkaa Lukashenkan asemaa, mutta nyt Lukashenka ei voikaan käyttää EU-suhteita valttikorttina neuvotteluissa Venäjän kanssa.

Venäjän kanssa Lukashenka todennäköisesti ajautuu kriisistä toiseen.

– Näimme jo tässä kuussa tapauksen, jolloin Venäjä keskeytti öljyntoimitukset Valko-Venäjälle, mikä jättää Valko-Venäjän öljynjalostuslaitokset toimettomiksi, Moshes muistuttaa.

EU:lla vähän painostuskeinoja
EU päättää tämän kuun lopulla mahdollisista pakotteista Lukashenkaa vastaan. Toimista Lukashenkan hallintoa vastaan on EU:ssa muotoutumassa yhteisymmärrys, mutta epävarmaa on, kuinka tehokkaita pakotteet ovat. Arkady Moshes epäilee, että lyhyellä aikavälillä Euroopan unionilla ei ole tehokkaita keinoja Lukashenkan painostamiseksi.

– Ikävä kyllä pakotteet eivät toimi, sillä Eurooppa ei voi lopettaa venäläisen öljyn ja kaasun kauttakulkutoimituksia Valko-Venäjän kautta, eikä se voi fyysisesti kieltäytyä ostamasta Valko-Venäjän jalostamia öljytuotteita, sillä ne voidaan kuljettaa vientiin kolmansien maiden kautta, Moshes sanoo.

Talouden intressit ohittavat helposti poliittiset pyrkimykset.

Esimerkiksi 19. tammikuuta Valko-Venäjä myi menestyksekkäästi 800 miljoonan dollarin arvosta velkakirjojaan. Kaupan järjestäjinä toimivat BNP Paribas, Royal Bank of Scotland, Deutsche Bank ja venäläinen Sberbank.

Se, että velkakirjat olivat haluttuja ja menivät kaupaksi, osoittaa jo itsessään, että Valko-Venäjän taloudellinen tilanne ei ole aivan epätoivoinen.

Pitkällä aikavälillä maan taloustilanne ei toki näytä hyvältä, sillä talouden tuotantoperusta on vanhentunut. Toisaalta Valko-Venäjä voi houkutella investointeja taloutensa uudistamiseen.

– Hallinto ymmärtää tilanteen hyvin ja se voi mobilisoida – ei pelkästään lännen – vaan myös Kiinan intressit taloutensa modernisoimiseen, Moshes sanoo.

EU:n ei pitäisi valikoida
Moshes katsoo, että EU:n pitäisi ylipäätään pyrkiä vaikuttamaan kaikkiin entisen Neuvostoliiton alueen itsevaltaisiin hallintoihin. Valko-Venäjää ei voi ottaa käsittelyyn yksittäistapauksena, erikseen muista.

– Euroopan unionin pitää ymmärtää, että ei mahdollista demokratisoida vain Valko-Venäjää. Demokratisoinnin pitää kohdistua koko alueelle, Moshes painottaa.

– Tämän alueen itsevaltiaat selviytyvät toistensa avulla. Jos EU tosiaan haluaa levittää demokratiaa ja sen politiikka perustuu arvoille, sen pitää harjoittaa alueellista politiikkaa, Moshes sanoo. Näin EU:ta ei päästäisi syyttämään kaksoisstandardeista.

Protestimieliala kytee
Lukashenka näyttää tällä hetkellä olevan tiukasti vallan kahvassa, eikä hänen asemalleen näy lyhyellä aikavälillä merkittäviä uhkia.

– Jos sortotoimet jatkuvat nykytahtia, järjestäytynyttä oppositiota ei ole puolen vuoden päästä jäljellä, Arkady Moshes arvioi.

Myös viranomaiskoneisto on itsevaltaisen presidentin tiukassa otteeessa. Moshes ei usko, että valtakoneiston sisältä voisi nousta pyrkimyksiä Lukashenkan syrjäyttämiseen.

Moshes näkee kuitenkin toivoa siitä, että Valko-Venäjälle on kaikesta huolimatta muodostumassa kansalaisaktiivisuutta, joka voi jossain vaiheessa haastaa itsevaltaisen hallintokoneiston.

– Kiistatta maassa etenee kansallisen identiteetin ja kansalaisyhteiskunnan muotoutuminen, Moshes sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee sen, kuinka nopeasti valkovenäläiset kykenivät organisoitumaan sosiaalisessa mediassa ja levittämään tietoa oppositiojohtajien pidätyksistä.

– Se tietenkin kertoo siitä, että Valko-Venäjän yhteiskunnassa on varsin suurta potentiaalia protesteihin, ja jollain hetkellä tämä potentiaali voi nousta pintaan, ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.