Kitkerä voitto
Suomen Kuvalehti
Susanna Niinivaara

Utrikespolitiska institutets forskare Katri Pynnöniemi analyserade nätmedians ökade betydelse i Ryssland.


Yhtenäisen Venäjän kannatus romahti laajasti raportoidusta vaalivilpistä huolimatta.


Venäjän valtapuolue Yhtenäinen Venäjä oli valmistautunut siihen, että sen äänisaalis laskee neljän vuoden takaisten duumanvaalien huimasta 64
prosentin vaalivoitosta.


Yksinkertainen enemmistö duumassa riittäisi. Kahden kolmasosan enemmistöä ei tarvittaisi kuin perustuslain muutoksiin.


Mutta tällaista romahdusta valtapuolue ei odottanut: joulukuun 4. päivän duumanvaaleissa Yhtenäinen Venäjä näytti saavan hitusen alle puolet äänistä – ja Venäjän kommunistinen puolue lähes tuplasi äänet viime vaaleista.


Kun äänistä oli vaalien jälkeen maanantaina laskettu 96 prosenttia, Yhtenäinen Venäjä oli kerännyt niistä 49,54 prosenttia ja Gennadi Zjuganovin johtamat kommunistit 19,16 prosenttia.


Yhtenäisen Venäjän äänisaalis takaa sille yksinkertaisen enemmistön duumassa: se saa 238 paikkaa kaikkiaan 450 paikasta. Duumaan pääsivät myös Vladimir Žirinovskin johtama räyhäkansallinen LDPR-puolue 11,66 prosentilla ja Sergei Mironovin luotsaama Oikeudenmukainen Venäjä 13,22 prosentilla.


Venäläiset raportoivat sosiaalisen median avulla laajasta vaalivilpistä Yhtenäisen Venäjän hyväksi. Kommunistien Zjuganov kuvasi puolueensa vahvan voiton jälkeen vaaleja likaisimmiksi nykyisen Venäjän historiassa.


Vaalituloksen lukemisen juju onkin tässä: Yhtenäinen Venäjä ei vaalivilpistä huolimatta yltänyt korkeampaan tulokseen. Tämä tarkoittaa sitä, että sen todellinen kannatus oli pienempi kuin vallanpitäjät
olivat uskoneet.



Koalitio-sana käyttöön


Yhtenäisen Venäjän vaalivalvojaisissa puolueeseen kuulumaton puoluejohtaja ja pääministeri Vladimir Putin sanoi, että tulos
heijasti puolueen todellista kannatusta.


Presidentti ja puolueen vaaliveturi Dmitri Medvedev puolestaan puhui koalition puolesta myönteisin sanankääntein. Duumassa tarvitaan Medvedevin mukaan yhteistyötä eri ryhmien välillä, sillä siitähän
demokratiassa on kysymys.


Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kivisen mukaan vaalitulos osoittaa, ettei Yhtenäinen Venäjä sittenkään ole niin ikuinen järjestelmä kuin yleisesti on arvioitu. Venäjällä Yhtenäinen Venäjä on nähty mahdollisuutena kiivetä uralla eteenpäin ja päästä hyviin työpaikkoihin.


”Tulos horjuttaa tämän opportunistisen eliitin itsevarmuutta”, Kivinen sanoo.


Kivisen mukaan merkittävää on myös se, että Yhtenäisen Venäjän suosion lasku kanavoitui vasemmistolaisia arvoja edustaville kommunisteille ja Oikeudenmukaiselle Venäjälle. Tämä saattaa näkyä tulevaisuudessa
myös Yhtenäisen Venäjän ohjelmassa.


Puolueen hiipuva kannatus saattaa merkitä sitä, että nämä duumanvaalit jäivät puolueen viimeiseksi taistoksi. Valtapuolueella ei ole käyttöä kuin voittajana. Kunhan seuraaja on mietitty valmiiksi, puolueen
voi hiljalleen haudata.


Yhtenäinen Venäjä saattoi suhtautua kadonneeseen kannatukseensa ilman näkyvää paniikkia, sillä puolue on yhä duuman ylivoimaisesti suurin, karvaan voiton jälkeenkin.


Duumaan pääsi vain sellaisia puolueita, joiden kanssa Yhtenäinen Venäjä pystyy tekemään yhteistyötä – vaikka kommunistien kanssa voikin tulla vaikeuksia. Arvaamattomien haastajien ei sallittu rekisteröidä puolueita, ja ne eivät näin päässeet osallistumaan vaaleihin lainkaan.


Ja mikä tärkeintä: Venäjän vahvin poliittinen toimija on presidentti.



Twitter-vaalit


Arabikeväästä tutulla tavalla sosiaalinen media auttoi Venäjälläkin selättämään informaation jakamisen ongelmat.


Verkossa oli jo hyvissä ajoin ennen äänestyspäivää saitteja, joilla kuka tahansa saattoi ilmoittaa epäillyistä vaalivilpeistä ja esittää valokuvia tai videoita väitteiden tueksi.


Kun riippumattoman vaalitarkkailujärjestö Golosin, radioasema Eho Moskvyn ja muutaman lehden nettisaitit hakkeroitiin käyttökelvottomiksi vaalipäivänä, tietojen jakamista jatkettiin saman tien Facebookissa
ja sen venäläisessä vastineessa Vkontaktessa sekä Twitterissä ja blogeissa. Verkossa venäläiset näyttävät poliittisen aktiivisuutensa.


Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Katri Pynnöniemen mukaan hyökkäykset verkkomediaa vastaan kertovat sen kasvaneesta merkityksestä. Vielä merkittävämpää on se, etteivät hyökkäykset pysäyttäneet tiedon
levitystä.


Ihmisten tietoon päätyivät muun muassa nämä tapaukset: Novokuznetskin kaupungissa Siperiassa vaaliuurnissa oli jo äänestyslipukkeita, kun uurnat tuotiin äänestyspaikalle. Moskovassa Horoševo-Mnevnikin alueella alkoholisteja houkuteltiin tuhannen ruplan palkalla kiertämään äänestämässä useissa paikoissa numeroa kuusi eli Yhtenäistä Venäjää. Karuselliksi ristitty vaalivilppi selvisi, kun vihjeen saatuaan mukaan
lähti myös gazeta.ru-lehden toimittaja.


Niin venäläiset kuin ulkomaalaiset toimittajat kertoivat, ettei heitä päästetty sisälle kaikkiin äänestyspaikkoihin.


Hakkeroinnin kohteeksi joutuneet ovat syyttäneet teosta vallanpitäjien kannattajia. Jos näin todella oli, Pynnöniemi pitää sitä huonona taktiikkana. Taistelustahan selvisi voittajana nimenomaan sosiaalinen media.



Mielenosoitukset kuriin


Sekä opposition että vallanpitäjien kannattajat olivat etukäteen ilmoittaneet luvallisista ja luvattomista mielenosoituksista äänestyspäiväksi. Lopulta ne jäivät vaisuiksi. Katujen mielenosoitukset taltutettiin perinteisin keinoin vahvalla poliisi- ja sotilasvartiolla.


Moskovan sydän eli Punainen tori ja Maneesinaukio oli suljettu koko äänestyspäivän. Kremlin liepeillä oli kuorma-autoja, joissa sotilaat odottivat mahdollisten mellakoiden taltuttamista. Punaisella torilla pidätettiin tusinan verran opposition mielenosoittajia.


Kremlille myönteisiä nuorisojoukkoja oli kaduilla vaalivoittoa juhlimassa luvalla. Moskovassa heitä oli komennettu paikalle myös siltä varalta, että oppositio olisi onnistunut keräämään suuria kansanjoukkoja
kaduille. Silloin vallanpitäjille uskollisilla nuorisojoukoilla olisi ollut käyttöä vastamielenosoituksissa.



Kohti presidentinvaaleja


Valtapuolueen kannatuksen romahdus ei muuta ensi maaliskuun presidentinvaalien tuloksia. Niissä paluun presidentiksi tekee Putin. Hänellä ei ole uskottavaa vastustajaa.


Mutta kampanjointia tulos voi muuttaa.


”Presidentinvaaleissa Putin ottaa etäisyyttä Yhtenäiseen Venäjään”, sanoo tutkija Aleksei Makarkin Poliittisen teknologian
keskuksesta.


Puoluejohtaja Putin kampanjoi koko kansan miehenä, puolueesta riippumattomana kansallisena johtajana. Ja vihdoin todellista käyttöä voisi tulla myös Yleisvenäläiselle kansanrintamalle, jonka Putin loi
duumanvaalien alla.


– Yhtenäisen Venäjän vaalivalvojaisissa ei juhlittu. Dmitri Medvedev ja Vladimir Putin sanoivat tuloksen kertovan puolueen todellisesta kannatuksesta.


– Vladimir Žirinovskin johtama LDPR kuului duumanvaalien häviäjiin.