Utrikespolitiska institutets programdirektör Arkady Moshes kommenterade i en intervju för Ilta-Sanomat situationen i Ukraina. Med tanke på Rysslands agerande antog han att Ryssland inte skyr reaktioner från väst – väst gjorde ingenting efter kriget i Georgien.
Konflikti: Jos Krimin tilanne kärjistyy sotatoimiksi, se vaikuttaisi lopulta myös Suomen ja Venäjän suhteisiin.
Venäjän sotilaallinen puuttuminen tilanteeseen on pahin mahdollinen lopputulos, joka Ukrainassa saatetaan nähdä.
Venäjällä on vahva mielenkiinto Ukrainan ja etenkin Krimin niemimaalla sijaitsevan Sevastopolin laivastotukikohdan tilannetta kohtaan, ja kriisi saattaa kärjistyä lumipalloefektin tavoin, jos tarpeeksi monta asiaa menee vikaan. Silloin seuraukset saattavat ulottua Suomeen asti.
Yhdysvallat ja EU-maat ovat varoittaneet Venäjää puuttumasta Ukrainan sisäisiin asioihin. Muun muassa USA:n ulkoministeri John Kerry totesi eilen, että sotatoimet Ukrainaa vastaan olisivat vakava virhe. – Olemme huolissamme Krimin tilanteesta. Tärkein asia on välttää Ukrainan hajoaminen, sanoi puolestaan Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen.
Venäjä aloitti keskiviikkona massiiviset asevoimien harjoitukset Ukrainan ja Suomenkin rajoille ulottuvalla Venäjän läntisen sotilaspiirin alueella. Eilen maan hävittäjät tekivät partiolentoja Ukrainan rajoilla. Venäjä väitti, etteivät sen asevoimien valmiusharjoitukset liity Ukrainan myllerryksiin, mutta lännessä tilannetta seurattiin epäluuloisena.
1 Talouspakotteita Venäjälle – Suomi mukaan
Valtiotieteiden tohtori Pekka Sutelan mukaan länsi joutuu reagoimaan, jos Venäjä puuttuu aseellisesti itsenäisen naapurivaltionsa asioihin. Se todennäköisesti tarkoittaisi Venäjälle suunnattuja talouspakotteita. – Jos talouspakotteita tulee, ne tietysti iskevät myös niihin maihin, joilla on taloudellista tekemistä Venäjän kanssa – esimerkiksi Suomeen, Sutela sanoo.
Venäjä on Suomen toiseksi tärkein ja kasvava vientikohde. Kaksi vuotta sitten Venäjän-viennin arvo oli 5,7 miljardia euroa.
Tuonnin osalta talouspakotteet vaikuttaisivat myös maakaasun tuontiin. – Kaasuvarastoja meillä ei ole, mutta putkissa kaasua on, ja sen riittävyys riippuu siitä, kuinka sen käyttöä säännösteltäisiin. Periaatteessa sen pitäisi riittää niin kauan, että isot kaasun käyttäjät siirtyvät käyttämään jotakin muuta.
2 Sotilaallisen valmiuden nosto rajoilla
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan itänaapurin osallistuminen aseelliseen selkkaukseen voisi tarkoittaa äkkiherätystä Suomenkin rajoilla. – Jos Venäjä päättäisi puuttua aseellisesti Ukrainan tilanteeseen, olisi tilanne Suomen kannalta pitkälti samanlainen kuin Georgian sodan aikana. Kriisin eskaloituminen on tällaisissa tilanteissa aina vaarana. Silloin Suomen olisi harkittava valmiuden nostamista, Niinistö lausui IS:lle sähköpostitse. – Yleisesti ottaen näinä aikoina on sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen entistä tärkeämpää huolehtia omasta uskottavasta puolustuskyvystään: yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta, Niinistö sanoo.
3 Poliittiset suhteet jääkaudelle
Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto -ohjelman johtaja Arkady Moshes lukee Venäjän käytöksestä, että se ei nyt pelkää lännen reaktioita. – Suhteet länteen? Äh, voivatko ne edes mennä huonommiksi? Pelissä on paljon diplomaattista retoriikkaa, mutta en usko, että kukaan lännessä sanoisi Venäjä-suhteita hyviksi tai edes lupaaviksi. Taloudellisesti ne ovat hyvät, mutta poliittisesti huonot, Moshes sanoo. – Tilanne on kylmä, mutta Venäjä ei pelkää länttä. Se ei odota lännen tekevän itsensä kannalta mitään erityisen haitallista. Länsi ei tehnyt mitään Georgiankaan sodan jälkeen.
EU:ta on arvosteltu vähäisestä vuoropuhelusta Venäjän kanssa Ukrainan kriisin aikana. – Ei pidä paikkansa, ettei yhteyksiä ole. Niitä on päivittäin. EU jatkaa ponnistelujaan kriisin ratkaisemiseksi, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja eilen. – Kukaan ei halua synnyttää Eurooppaan jakolinjoja.
Suomen ja Venäjän suhteita on yleisesti luonnehdittu hyviksi, mutta nekin saattavat kärsiä, jos Suomi EU:n jäsenenä joutuu Venäjän kanssa vastakkain. Tuomioja tosin vakuutti Suomen olevan aktiivinen molempiin suuntiin. – Pidämme koko ajan kahdenvälisiä yhteyksiä kaikkiin toimijoihin.
4 Venäjä kärsisi itsekin pahoin
Venäjän kannalta aseellisen selkkauksen ja talouspakotteiden pitkittyminen iskisi ennen pitkään omaan nilkkaan. Maan kokonaisviennistä yli puolet on perinteisesti mennyt EU-maihin ja sen vientitulot romahtaisivat. Venäjää koskevat vientirajoitukset koskisivat ennen kaikkea elintarvikkeita, joista maahan tuodaan noin kolmannes. – Sekin iskisi tavallisiin venäläisiin, sanoo Sutela.
Talous on yksi keskeisistä syistä, miksi Venäjä pidättäytynee puuttumasta Ukrainan tilanteeseen. – Mutta tämä on prosessi, jota ei kontrolloi Venäjä eivätkä länsimaat tai edes Kiova. Siinä mielessä mitä hyvänsä saattaa tapahtua. Jos oikein huonosti käy, tämä on prosessi, jota ei kontrolloi kukaan, Sutela sanoo.