Pitäisikö Syyrian kapinallisia auttaa lähettämällä heille aseita?
Aamulehti
Ilkka Timonen

Utrikespolitiska institutets forskare Timo Behr tog i tidningen Aamulehti 14.3. ställning till frågan, om västländerna borde förse Syriens opposition med vapen.

 

Puolesta: Assadin joukot ovat ylivoimaisia Iranin ja Venäjän toimittamien aseiden avulla
Syyrian oppositio on kertonut tarvitsevansa kipeästi aseita pystyäkseen voittamaan jo kolmatta vuotta kestäneen taistelun presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan.

Se pyysi moderneja panssarintorjunta- ja ilmatorjuntaohjuksia länsimailta helmikuun lopulla Roomassa pidetyssä Syyria-kokouksessa. Aseita ei luvattu.

Suorimmin asetoimituksien puolesta EU:ssa on puhunut Britannian pääministeri David Cameron.

Hän kertoi tiistaina maan parlamentin komitealle, että Britannia voi veto-oikeudellaan kumota EU:n asevientikiellon jatkamisen Syyriaan, mikäli tilanne maassa ei parane. Viime kuussa Britannia taivutteli EU:n lähettämään oppositiolle panssaroituja ajoneuvoja.

Myös Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius näki maanantaina, että asevientikiellon päättäminen on yhä ajankohtaisempi asia.

Hänen mukaansa Assadin hallinto on oppositioon nähden ylivoimainen, koska sille tulee jatkuvasti uusia aseita Iranista ja Venäjältä.

Fabius on perustellut asetoimituksia sillä, että oppositio pystyisi näin suojelemaan vapauttamiaan alueita hallituksen koneiden ilmapommituksilta.

Syyrian opposition aseistamista ajavat selvimmin juuri Britannia ja Ranska, sanoo tutkija Timo Behr ulkopoliittisesta instituutista (UPI).

– Nykyinen asevientikielto päättyy toukokuussa.

Jos Britannia estää vetollaan uuden asevientikiellon, opposition aseistaminen voisi alkaa.

Yhdysvallat vastustaa raskaampien aseiden toimittamista Syyriaan, joten sen pääliittolainen Britannia ei ryhdy siihen omin päin, uskoo Behr.

Sen sijaan EU voisi toimittaa Syyriaan käsiaseita ja panssarintorjuntaohjuksia. Ongelmana on, että nämä aseet voivat levitä Syyrian rajojen yli.

– Ja Venäjä ja Iran voivat vastata aseistamalla lisää Syyrian hallitusta, Behr varoittaa.

Yhdysvallat ei toimita aseita Syyriaan, mutta se kontrolloi tilannetta esimerkiksi antamalla apua Turkille ja Saudi-Arabialle, jotka ilmeisesti tukevat kapinallisia suoremmin.

VASTAAN: ASETOIMITUKSET VOIVAT JOHTAA ASEVARUSTELUKILPAAN JA LEVITTÄÄ KONFLIKTIA LAAJEMMALLE

Emme ole nähneet ainuttakaan konfliktia, jossa jonkun osapuolen aseistaminen olisi johtanut toivottuun lopputulokseen, eli että mahdollisimman vähän ihmisiä kuolee. Muita keinoja pitää löytyä, sanoo Suomen Sadankomitea ry:n pääsihteeri Eekku Aromaa.

Sadankomitean mukaan väkivalta aina lisää väkivaltaa, ja aseiden lähettäminen Syyriaan vain syventää väkivallan kierrettä ja lisää inhimillistä kärsimystä.

Yksi keino tilanteen rauhoittamiseksi olisi Aromaan mielestä jonkinlainen kansainvälisesti tarkoin harkittu rauhanturvaoperaatio. Kun tilanne on rauhoittunut, maata pitää alkaa rakentaa uudelleen siviilikriisinhallinnan keinoin.

Jonkin kuluttua voisi sitten pitää vaalit, joiden avulla maahan saataisiin demokraattinen hallinto.

Israelin presidentti Shimon Peres on ehdottanut, että Syyriaan lähetettäisiin arabiliiton rauhanturvaajia. Hänen mukaansa länsimaiden joukkojen lähettäminen Syyriaan ei voi tulla kysymykseen.

UPI:n Behr ei usko, että arabimaat lähettäisivät joukkojaan Syyriaan. Se olisi vain omiaan laajentamaan konfliktia maan rajojen ulkopuolelle.

EU:n johtavista maista Saksa on sanoutunut selväsanaisesti irti aseiden lähettämisestä Syyrian oppositiolle.

– Aseiden toimittaminen voi aina johtaa asevarustelukilpaan ja työntää koko alueen laajempaan konfliktiin, sanoi Saksan ulkoministeri Guido Westerwelle Tagesspiegel-lehdelle viime viikolla.

Myös Suomi on tässä leirissä.

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) kirjoitti kuun alussa blogissaan, että Syyrian opposition auttamisen ongelmana on yhä liian hajanainen vastarintaliike.

Yhdysvallatkin on suoria asetoimituksia vastaan. Ainakin julkisesti se on toistaiseksi halunnut auttaa oppositiota vain toimittamalla sille muun muassa ruoka- ja lääkeapua.

Behrin mukaan EU:n rooli voisi olla esimerkiksi auttaa opposition hallussa olevia alueita nousemaan jaloilleen.

Ilkka Timonen

Uusien aseiden avulla oppositio pystyisi suojelemaan vapauttamiaan alueita hallituksen koneiden

ilmapommituksilta.