Latinalaisen Amerikan vastarannan kiisket turvautuvat toisiinsa
Aamulehti
Valtteri Skyttä

Utrikespolitiska institutets forskare Mikael Wigell kommenterade i tidningen Aamulehti 19.8. relationerna mellan Kuba och Venezuela.

 

Kuuba: Castrojen aika lienee ohi, vallankumouksen emo roikkuu nyt kiinni Venezuelassa Venezuela: Sosialistimaan vaikutusvalta on tyssäämässä talousvaikeuksiin
Kuuban vallankumouksen johtaja Fidel Castro vietti viime viikolla 87-vuotissyntymäpäiväänsä – ja ihmetteli olevansa yhä elossa.

Castron ihmettely kuvastaa hyvin myös kommunistisen Kuuban nykytilannetta. Maa pysyy käytännössä pystyssä vain Venezuelan tuella.

Venezuelan tuore presidentti Nicolás Maduro kävi heti valintansa jälkeen keväällä Kuubassa solmimassa 51 uutta yhteistyösopimusta Kuuban presidentin Raúl Castron kanssa.

Neuvostoliiton kaatumisen myötä sokerinvientitulonsa menettänyt Kuuba auttaa Venezuelaa erityisesti sairaanhoidossa ja saa vastineeksi öljyä. Maiden yhteistyön arvo on tänä vuonna noin 1,5 miljardia euroa.

Veljensä Fidelin vuonna 2008 korvannut Raúl Castro, 82, on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle vuonna 2018. Castron veljesten seuraajaksi on vahvimmin ehdolla varapresidentti Miguel Diaz-Canel, mutta harvoin julkisuudessa esiintynyt Diaz-Canel on johtajana vielä arvoitus.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mikael Wigell uskoo, että Kuuba yrittää edetä uudistuksissaan hitaasti Vietnamin ja Kiinan malliin. Näin kommunistinen puolue säilyttäisi yhä yksinvallan Kuuban avautumisesta huolimatta.

– Jos Kuuba kääntyykin enemmän Yhdysvaltojen suuntaan, se on riski Venezuelalle. Venezuelassa on yhteistyön vuoksi niin paljon kuubalaisia, että osa Venezuelan sotilasjohdosta näkee kuubalaisten vahvan läsnäolon valtiokoneistossa turvallisuusuhkana, Wigell sanoo.

Venezuela nousi Etelä-Amerikan antiamerikkalaisen rintaman johtoon vuonna 1999 sosialistipresidentti Hugo Chávezin virkakausilla. Samalla maa läheni myös vasemmistomaiden entistä kuningasta Kuubaa. Öljyvaroistaan elävä Venezuela on kuitenkin menettämässä otettaan keväällä kuolleen Chávezin jäljiltä.

– Venezuelan ulkopoliittinen valta on heikkenemään päin, ulkopoliittisen instituutin Mikael Wigell uskoo.

Wigellin mukaan Venezuela ei pysty enää Nicolás Maduron kaudella tukemaan Latinalaisen Amerikan valtioita samalla tavalla kuin ennen.

– Maduro haluaa uudeksi Cháveziksi, mutta öljytulot ovat laskussa. Inflaatio laukkaa jo 40 prosentin tietämillä.

Venezuelan opposition johtaja Henrique Capriles sai presidentinvaaleissa lähes yhtä paljon ääniä kuin Maduro. Madurolla on lisäksi vaikeuksia oman puolueensa sisällä.

– Ideologinen siipi, johon Maduro kuuluu, haluaa pitää kiinni kumppanuudesta Kuuban kanssa, Wigell sanoo.

Samaan puolueeseen kuuluva parlamentin puhemies Dionisio Cabello on kuitenkin paljon kriittisempi Kuuban suhteen ja voi haastaa Maduron taloustilanteen heiketessä.

Maduro työskentelee ja jopa nukkuu Chávezin varjossa. Nykyinen presidentti paljasti hiljattain, että hän viettää öitään ”El Comandanten” mausoleumissa.

– Tulemme illalla ja jäämme yöksi. Yön aikana pohdimme asioita täällä, Maduro kertoi Chávez-suhteestaan uutistoimisto AP:n mukaan.

Tausta

Ideologia yhdistää

Kommunistinen Kuuba ja sosialistinen Venezuela ovat näkyvin antiamerikkalainen rintama Latinalaisessa Amerikassa.

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan Venezuela toimittaa Kuuballe noin 110 000 barrelia öljyä päivässä.

Kuuba tarjoaa Venezuelalle rahaa sekä lääkäreitä, opettajia ja poliittisia neuvonantajia. Kuubalaisia työskentelee Venezuelassa noin 44 000. Chávez puolestaan hoidatti syöpäänsä Kuubassa.