Nämä päivät ratkaisevat, tuleeko kunnon pudotus
Taloussanomat.fi
Riikka Kalmi

Utrikespolitiska institutets programdirektör Juha Jokela kommenterade vilken verkan valåret i Europa kan ha på eurokrisen.


EUROKRIISI


Nämä päivät ratkaisevat, tuleeko kunnon pudotus


23. tammikuuta vai 20. maaliskuuta? Kalenteri on alkuvuonna täynnä päiviä, jolloin euron kohtalo saattaa ratketa suuntaan tai toiseen. Lue, mitkä päivät kannattaa panna muistiin.


Euroalueen velkakriisin keskiössä olleen Kreikan osalta kohtalon päivä saattaa olla vaikkapa maaliskuun 20. päivä. Silloin Kreikan tulisi selvitä 14,4 miljardin euron lainanlyhennyksestä ja koroista.


– Tämä on se takaraja Kreikan tapaukselle ja yksi tällainen tiukka paikka eurokriisissä, sanoo pankkikonserni Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Tiina Helenius.


Useiden analyytikoiden mielestä Kreikka ei pysty maksamaan maaliskuun isoa lyhennystään, mikäli toista Kreikan tukipakettia ei hyväksytä. Euroopan unionin (EU) johtajat sopivat tukiohjelmasta viime vuoden heinäkuussa.


Toisen tukipaketin eteneminenon kuitenkin parhaillaan ongelmissa, sillä tukipakettia ei voida allekirjoittaa ennen kuin neuvottelut velkakirjojen vaihtamisesta saadaan päätökseen. EU on neuvottelut yksityisen sektorin eli pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa Kreikan velkakirjojen vaihtamisesta.


Vaihtamisessa olisi kyse on “Kreikka-haircutista” eli 50 prosentin arvonalennuksesta lainojen nimellisarvoon. Neuvottelut jumiutuivat viime viikolla erimielisyyteen uusien velkakirjojen kuponkikorosta.


Kokoukset
muokkaavat kriisiä


Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen mielestä eurokriisin kohtalon päivät alkuvuonna liittyvät etenkin poliitikantekoon.


Kriisiin liittyvät EU:n huippukokoukset, EU-valtiovarainministerien ja euroryhmän kokoukset, kahdenväliset kokoukset, “troikan” ja Kreikan tapaamiset ratkaisevat, kuinka kriisissä oikein käy ja lipeääkö pelastusote.


– Tammikuun lopun Ecofinin [EU:n valtiovarainministereiden] kokouksessa pitäisi tulla jo konkretiaa. Siitä eteenpäin koko tämä sarja kokouksia maaliskuun loppuun saakka eli koko tämä poliittisen päätöksenteon prosessi tulee vaikuttamaan siihen, kuinka pitkä kriisistä ja taantumasta tulee, arvioi Aktian Timo Tyrväinen.


Tyrväisen mukaan seuraavan kolmen kuukauden aikana ratkaistaan myös se, selviävätkö euroalue ja Suomi vain lievällä taantumalla vai tuleeko kunnon pudotus.


Euroryhmän ja Ecofinin kokoukset ovat jo ensi viikolla 23. ja 24. tammikuuta. EU:n seuraava, epävirallinen huippukokous on vuorossa 30. tammikuuta Brysselissä, vaikka Belgiassa yleislakkoillaan samana päivänä. Huippukokouksessa on tarkoitus keskustella velkakriisistä, Kreikan tilanteesta, väliaikaisesta vakausrahastosta ERVV:stä ja uudesta vakaussopimuksesta (fiscal compact). Virallinen huippukokous pidetään maaliskuun alussa ja silloin uusi vakaussopimuspitäisi jo allekirjoittaa.


EMV:n laajentaminen
olisi iso asia


Handelsbankenin Heleniuksen mukaan markkinoilla ollaan jo vähän turtuneita huippukokouksiin. Alkuvuoden kokouksilta odotetaan joulukuun päätösten sinetöintiä. Velkajarrun eli uuden vakaussopimuksen lisäksi keskustelua käydään rahoitusmarkkinaverosta.


– Voidaanko huippukokouksilta odottaa enää kovin paljon enemmän? Odotan, millaisia markkinareaktioita päätöksistä tulee, vesitetäänkö alkuperäisiä päätöksiä ja vaikka velkajarru tulisikin, onko se uskottavaa.


Merkittävää Heleniuksen mukaan merkittävää olisi, josesimerkiksi maaliskuun virallisessa huippukokouksessapäätettäisiin Euroopan pysyvän vakausmekanismin EVM:n koon laajentamisesta nykyisestä 500 miljardista eurosta.


– On aika yksimielinen näkemys, että jos Italiaa täytyy tukea, tämä on liian vähän, Helenius muistuttaa.


EVM:n käyttöönottoa aikaistettiin joulukuussa niin, että EVM otetaan käyttöön jo tämän vuoden heinäkuussa.


Vaalit voivat
vaikuttaa


Kevään vaalivuosi on melko rauhallinen Euroopassa. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela arvioi, että merkittävimmät vaalit voivat olla tulevat Ranskan vaalit. Huhti–toukokuussa Ranskassa valitaan ensin presidentti ja kesäkuussa parlamentti.


– Voi olla, että vakaussopimuksesta tulee iso vaalikysymys, ja kriisin hoito mutkistuu. Ranskalle ei ole ollut EU:n talouspolitiikassa helppoa se, että yleisen talouspolitiikan osa-alueita valuu EU:n päätöksenteon alle, Jokela sanoo.


Vakaussopimuksen lisäksi myös rahoitusmarkkinavero voi nousta Ranskassa vaaliagendoille.


Myös Kreikassa pidetään vaalit huhtikuussa. Toukokuun 6. päivänä pidetään vaalit Saksan Schleswig-Holsteinissa, ja samalla mitataan Angela Merkelin politiikan kannatusta.


Pankkien
piinapäivä


Handelsbankenin Heleniuksen mukaan eurooppalaisten pankkien kannalta tärkeä päivämäärä on kesäkuun loppu. Silloin pankkien ydinpääomasuhteen olisi yllettävä Euroopan pankkivalvontaviranomaisen EBA:n vaatimaan yhdeksään prosenttiin.


– Olemme nähneet jo italialaisen pankkikonserni Unicreditin osakeannista, että ihan helppoa pääomien kerääminen ei ole, Helenius sanoo.


Monet pankitovat ratkaisemassa asiaa osiensa myynnillä tai yksinkertaisesti lainanantoa nipistämällä.


Euroopan keskuspankki (EKP) taistelee luottolamaa vastaan työntämälläpankeille likviditeettiä. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi sanoikin viimeviikkoisessa tiedotustilaisuudessa, että pankkivalvojien yhteistyöelin EBA on vahvistanut huonoa taloussykliä stressitesteineen japääomavaateineen.


Myös EKP:n johtokunnan jäsen Ewald Nowotny arvosteli yhdeksän prosentin pääomavaatimusta tiistaina. Nowotny sanoi, että EBA:n suunnitelma ei ole ollut kovinkaan onnekas, kun ottaa huomioon nykyiset markkinaolot.


Mukaan mahtuu
myös yllätyspäiviä


Eurokriisin alkuvuoden kalenteriin voi vielä mahtua monia yllätyspäiviä. Kriisi voi kurjistua vaikkapa jonakin sellaisena päivänä, jolloin Italian lainakorot pomppaavat pilviin mahdollisten mellakoiden tai yhdenkin epäonnistuneen lainahuutokaupan takia.


Kohtalon hetki voi koittaa myös, jos näyttää siltä, että Ranskakin saa kunnon kriisitartunnan. Pankkien osakeannit voivat mennä puihin tai luottoluokituslaitokset voivat alentaa kovalla kädellä valtioiden ja pankkien luokituksia.


Eurokriisin tärkeitä päivämääriä alkuvuonna 2012


• 19.1. G20-maiden talousministerien kokous Meksikossa
• 23.1. Ranska ja Saksa keskustelevat rahoitusmarkkinaverosta.
• 23.1. Euroryhmän kokous
• 24.1. Ecofin-kokous
• 30.1. Epävirallinen EU-huippukokous Brysselissä
• 31.1. Troikka antaa raporttinsa Kreikasta ja neuvotteluista yksityisten sijoittajien kanssa.
• 1.2. Italian 25,87 miljardin euron lainaerä erääntyy.
• 9.2. EKP:n kokous
• 20.2. Euroryhmän kokous
• 21.2. Ecofin-kokous
• 29.2. EKP lainaa rahaa pankeille kolmeksi vuodeksi.
• 29.2. Italian 10,6 miljardin euron lainaerä erääntyy.
• 1-2.3. EU-huippukokous Brysselissä. Uusi vakaussopimus olisi tarkoitus allekirjoittaa.
• 1.3. Italiassa erääntyvät 14,87 miljardin ja 12,28 miljardin lainaerät
• 8.3. EKP:n kokous
• 12.3. Euroryhmän kokous
• 13.3. Ecofin-kokous
• 20.3. Kreikan lainanlyhennys 14,4 miljardia euroa
• 30.-31.3. Epävirallinen euroryhmän kokous
• 4.4. EKP:n kokous
• 15.4. Italian 15 miljardin euron lainaerä erääntyy.
• 22.4. Ranskan presidentin vaalien ensimmäinen kierros
• 30.4. Italian 12,27 miljardin euron lainaeräerääntyy.
• 30.4. Espanjan 11,9 miljardin euron lainaerä erääntyy.
• Huhtikuun lopulla: Kreikan vaalit
• 3.5. EKP:n kokous
• 6.5. Ranskan presidentin vaalien toinen kierros
• 6.5. Saksan Schleswig-Holsteinin vaalit
• 14.5. Euroryhmän kokous
• 15.5. Ecofin-kokous
• 6.6. EKP:n kokous
• 10.6. Ranskan parlamenttivaalien ensimmäinen kierros
• 14.6. Euroryhmän kokous
• 17.6. Ranskan parlamenttivaalien toinen kierros
• 22.6. Ecofin-kokous
• 28.-29.6. EU-huippukokous
• 30.6. Määräaika eurooppalaispankkien 9 prosentin pääomavaateelle