Kiina: 60-vuotiaasta kommunismista on jäljellä enää raudanluja kontrollikoneisto
Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla tehdään tänä torstaina aikamatka kylmän sodan aikaiseen Neuvostoliittoon. Kiina juhlii 60-vuotiasta kommunismiaan maan historian suurimmalla juhlaparaatilla.
Rauhan aukion portin tauluun ikuistettu puhemies Mao ja nykyinen johtaja Hu Jintao ottavat vastaan 200 000 sotilaan muodostelmat ja vauhdikkaasti rikastuvan jättiläisen uusimmat ohjukset.
Kommunismista ei Pekingin keskustassa muuten näy merkkiäkään. Kiina on kapitalismin koelaboratorio, jossa uusrikkaat ajelevat urheiluautoilla ja pukeutuvat kalliisiin merkkituotteisiin.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Matti Nojonen kuvaa Kiinan talousjärjestelmää ”riistokapitalistiseksi”. Tuloerot ammottavat suurempina kuin Intiassa. Noin 200 miljoonaa kiinalaista elää vain eurolla päivässä. Erityisesti maaseutu kituuttaa köyhyydessä.
Ohjenuorana on 1980-luvulla Kiinan vaurastumisen tielle ohjanneen Deng Xiaopingin motto, että rikastuminen on kunniakasta. Kommunismia edustaa vahva kontrollikoneisto.
Kommunismin verisestä historiasta puhutaan hyssytellen.
– Mao oli kiinalaisten mielestä 70 prosenttia oikeassa ja 30 väärässä, Nojonen sanoo.
Kahdeksan prosentin kasvua tahkoava Kiina hyötyy eräänlaisesta suomettumisesta, kun talouslama kyykyttää länsimaita. Jos 1970-luvulla suomettunut Suomi ei uskaltanut kritisoida vahvaa Neuvostoliittoa, sama varovaisuus pätee nyt kaikkiin maihin Kiinaa koskien.
Raha ennen oikeuksia
Mikään maa ei tohdi arvostella maailmantalouden veturia esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksista. Yhdysvaltain edellisen presidentin George W. Bushin aikana Yhdysvallat tukisti Kiinaa toisinajattelijoiden vainoamisesta. Obaman aikana kritiikki on ollut olematonta, Nojonen arvioi.
– Yhdysvallat on palannut realistiseen ulkopolitiikkaan. Kiina pitää talouskasvua yllä, joten mikään maa ei halua ampua omaan jalkaan.
Kuukausi sitten Suomen suurlähettiläänä Pekingissä aloittaneen Lars Backströmin muotoiluista kuuluu varovaisuus. Suomen suurlähetystön ympäristö on Pekingin äveriäimpiä nurkkauksia, jossa talouskasvu todella näkyy.
– Kiina on omalla politiikallaan nostanut 300 miljoonaa ihmistä köyhyydestä, joten sillä on hyviä näyttöjä. Yhteistyöllä saadaan Kiinan kanssa paljon enemmän aikaan kuin tiettyjen asioiden arvostelulla, Backstöm sanoo.
Aresti kutsuu
Suomi oli sosialististen maiden vanavedessä ensimmäisten joukossa tunnustamassa kommunistista Kiinaa vuonna 1950. Tämä muistetaan Kiinassa yhä lämpimästi. Kommunismin pinnan alla silti kuplii. Kotiarestissa elävä entinen korkea-arvoinen virkamies Bao Tong, 76, on toistuvasti kyseenalaistanut puolueen aseman. Siitä huolimatta, että hän joutui puheistaan seitsemäksi vuodeksi vankilaan.
Bao on ollut aloitteentekijänä sananvapautta vaativassa ja puolueen ylivaltaa arvostelevassa manifestissä Charter 08:ssä.
– Halusin väkivaltaa 60 vuotta sitten. Liityin puolueeseen tukeakseni kommunismia. Tein virheen. Allekirjoitin Charter 08:n korjatakseni virheeni, Bao sanoo Time-lehden tiistaisessa haastattelussa.
Bao sanoo korottavansa ääntään isänmaansa vuoksi. Isänmaa on Kiinassa ongelmallinen käsite, sillä kommunistisen puolueen mielestä isänmaallisuus on yhtä kuin usko puolueeseen.
Kapitalistinen Kiina pullistelee kommunismin juhlaparaatissa