Kiinassa voi muhia talouskupla
Helsingin Sanomat
Petteri Tuohinen

Kriisi leviäisi myös Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

PEKING. Asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä, inflaatio kiihtyy, teollisuudessa on ylikapasiteettia, roskalainat kummittelevat eikä rakenteellisia talousuudistuksia ole tehty.

Kiinan tähän asti kirkkaalle taloustaivaalle on ilmestynyt tummia pilviä, jotka saattavat pahimmillaan ajaa maailmantalouden uuteen taantumaan. Kiinan vaikeudet ovat huonoja uutisia myös länsimaille, jotka ovat toivoneet maan markkinoilta vetoapua globaaliin talouskriisiin.

Kiinassakin on ehditty jo juhlia globaalin talouskriisin selättämistä. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä talous kasvoi lähes 11 prosenttia ja vientiluvutkin ovat herättäneet optimismia.

Talous on saatu pyörimään syytämällä markkinoille rahaa ennätyksellisen paljon. Viime vuonna uusia luottoja myönnettiin kolmannes edellisvuotta enemmän. Summa vastaa kolmannesta maan bruttokansantuotteesta.

Nopeasta luottovirtojen määrästä on huolestuttu, koska ilmiö johti muun muassa Aasian talouskriisiin 1990-luvulla.

Rahaa on käytetty talouden tukemiseen, mutta se on myös villiinnyt asuntomarkkinat. Hurjimmaksi tilanne on kärjistynyt Hainanin lomasaarella, missä asuntojen hinnat nousivat yksin helmikuussa lähes 60 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

“Kiinan kiinteistömarkkinat on massiivinen kupla. Mitä suuremmaksi kupla paisuu, sitä suuremmat ovat sen vahingot taloudelle”, ekonomisti Andy Xie kirjoitti kolumnissaan.

Myös pekingiläinen asunnonvälittäjä Hu Jinghui toteaa, että kyse on kiistatta kuplasta, jos hintoja verrataan kansalaisten maksukykyyn. Hu kuitenkin perustelee kalliita hintoja sillä, että kysyntä on edelleen kovaa. Hintoja pönkittävät myös kallistuneet tonttihinnat.

Hu on jo huomannut alkuvuonna pientä rauhoittumista asuntomarkkinoilla. “Nyt kalliin asunnon myyntiaika on parisen viikkoa. Marraskuussa se olisi myyty muutamassa päivässä.”

Maan keskushallinto on jo reagoinut talouden kuplintaan. Lainanantoa on kiristetty ja pankeilta on vaadittu parempaa vakavaraisuutta. Konstit ovat osin tepsineet, sillä helmikuussa luottoja myönnettiin puolet tammikuun määrästä. Silti helmikuunkin luottovirrat ylittivät roimasti keskimääräisen tavoitteen koko vuodelle.

Optimistit ovat huomauttaneet, ettei velka ole Kiinalle ongelma. Valtionvelka bkt:sta on vain häviävän pieni, hieman yli 20 prosenttia. Rahaa riittää, ja Kiina istuu maailman suurimpien valuuttavarantojen päällä.

Velkaantumisasteessa saattaa piillä kuitenkin miina, sillä lukuun ei ole laskettu mukaan paikallishallintojen velkaantumista. Todellinen velkaantumisaste saattaa eri arvioiden mukaan olla 40-70 prosenttia. Yksityinen sektori mukaan laskettuna velka voi kasvaa 200 prosenttiin tänä vuonna, Forbes-lehti arvioi.

Inflaation kiihtyminen on Kiinassa hyvin arka asia. Helmikuussa inflaatio kasvoi odotuksia selvästi enemmän lähes kolmeen prosenttiin. Kansalaiset ovat joutuneet säästämään varojaan, koska yhteiskunnan tukiverkot ovat surkeat. Henkilökohtaisten varojen haihtuminen saattaisi aiheuttaa levottomuuksia.

“Emme näe mitään merkkejä talouden ylikuumentumisesta”, rauhoitteli Kiinan tilastokeskuksen edustaja Sheng Laiyun torstaina.

Yhdysvaltojen taloudelle Kiinan kehityksen jatkuminen on välttämätöntä, sillä kiinalaiset ovat Yhdysvaltojen velkatalouden suurin luotottaja. Ilman rahaa talous pysähtyy.

Eurooppaan vaikutukset heijastuisivat puolestaan voimakkaimmin Yhdysvaltojen talouden kautta, arvioi ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Matti Nojonen.

“Jos Yhdysvalloilta katoaa sen tärkein rahoittaja, kenellä olisi varaa korvata Kiinan osuus”, Nojonen kysyy.

Lisäksi eurooppalaisetkin yritykset kärsisivät tappioita, jos Kiinaan tehdyt investoinnit eivät enää tuottaisikaan.

Nojonen pelkääkin, että länsimaat ovat suomettuneet suhteessa Kiinaan, kun ne laskevat liiaksi Kiina-kortin varaan.

“Tilanne on vakava, koska olemme taloudellisesti ja poliittisesti hyvin sidoksissa Kiinaan. Ihmiset alkavat uskoa, että Kiina on niin vakaa, ettei mitään itäblokin kaltaista romahdusta tapahdu. Mutta kun Kiinan järjestelmä ei vain ole vakaalla pohjalla”, Nojonen muistuttaa.