Kreikan lainojen leikkaus näyttää väistämättömältä
Helsingin Sanomat
Pekka Hakala

Utrikespolitiska institutets forskare Timo Behr kommenterade inför Tysklands val i Helsingin Sanomat 22.8. landets inställning till en eventuell nedskärning av Greklands skulder.

Länk till artikeln

 

Velkojen mitätöinti on saksalaisille kova pala, joten siitä puhutaan vasta Saksan vaalien jälkeen.

Kreikan valtion velkojen leikkaus näyttää asiantuntijoiden mukaan väistämättömältä, sillä hätärahoitus ei yli varojensa elänyttä euromaata pelasta.

Saksan kristillisdemokraattinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble myönsi tiistaina ensi kertaa, että Kreikka tarvitsee vielä kolmannenkin hätärahoituksen.

Tiedotusvälineiden mukaan vaalikiertueella puhunut Shäuble kuitenkin tyrmäsi Kreikan velkojen leikkaamisen.

Saksan liittopäivävaalit pidetään kuukauden kuluttua, ja hallitusvastuussa olevat kristillisdemokraatit johtavat mielipidetiedusteluita selvästi. Suurimman euromaan Saksan kanta velkoihin ja hätärahoitukseen on ratkaiseva.

“Kristillisdemokraatit ovat aika luottavaisia, että he ovat viimeisissä mielipidetiedusteluissa selvästi SPD:n edellä”, sanoo tutkija Timo Behr Ulkopoliittisesta instituutista. “Hyvässä lykyssä he onnistuvat muodostamaan vaalien jälkeen hallituskoalition liberaalien kanssa, tai sitten he turvautuvat suureen koalitioon.”

“Demarit ovat syyttäneet pariin kertaan hallitusta valehtelusta Kreikka-asiassa, joten Schäuble yrittää ilmeisesti välttää näitä syytöksiä”, Behr arvioi Schäublen suorapuheisuutta.

Hän huomauttaa kuitenkin, että hallituksessa koviksen rooli on varattu liittokansleri Angela Merkelille, Schäuble taas vetää pehmeämpää ja EU-myönteisempää roolia.

“Tämä heijastaa myös CDU-puolueen sisäistä jakoa”, Behr huomauttaa.

Velkojen mitätöinti voisi kuitenkin olla äänestäjäkunnalle liikaa.

“Ennen vaaleja sellaista ei haluta sanoa, vaalien jälkeen kantoja voidaan pehmentää”, Behr ennustaa.

“Ja kun ensi vuoden huhtikuussa laaditaan EU:n Kreikka-seurantaraportti, en olisi yllättynyt, jos Saksan politiikka olisi tässä suhteessa muuttunut. Nyt vedetään tätä tukilinjaa, mutta sitä voidaan toteuttaa vain tietyn ajan, lainojen leikkauksia ei lopulta voida estää.”

Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus on samaa mieltä.

“Velkojen anteeksiantoa on uumoiltu jo yli vuoden ajan, kun kansainvälinen valuuttarahastokin vahvisti, että lainoja on syytä leikata, jotta Kreikan talous saataisiin kestävälle uralle”, Brotherus sanoo. “Odotetaan, että jollakin tavalla lainoja leikataan, kun Saksan vaalit on ensin käyty.”

Nopea velkasaneeraus poistaisi Brotheruksen mukaan markkinoilta epävarmuutta, mutta velkaa voidaan vähentää myös laskemalla korkoa ja jatkamalla laina-aikaa.

“Ehkä laina-aikoja jatketaan viisi vuotta kerrallaan, jolloin inflaatio pienentää velkoja”, Brotherus uumoilee. “Ehkä se on poliittisesti helpompi ratkaisu kuin velkojen saneeraus kerralla.”

Myös talouskomissaari Olli Rehn sanoi keskiviikon HS:ssa, että Kreikan “velkakestävyyttä on mahdollista parantaa esimerkiksi laina-aikoja pidentämällä.”

Velka-armahdukset ovat käyneet entistä todennäköisemmiksi, sillä Kreikka on onnistunut panemaan talouttaan kuntoon yllättävän hyvin: valtiontalouden perusjäämä nousee EU-komission heinäkuisen seurantaraportin mukaan nollaan.

Perusjäämä kertoo valtiontalouden tasapainon eli tulojen ja menojen erotuksen, kun päältä on ensin poistettu velanhoitomenot eli sekä korot että lyhennykset.

Perusjäämä siis kertoo, kuinka taloutta hoidetaan nyt, jos vanhat synnit unohdetaan.

Kreikan perusjäämä oli vielä viime vuonna 1,3 prosenttia alijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Komissio ennustaa valtion perusjäämän nousevan ensi vuonna jo selvästi ylijäämäiseksi.

Vertailun vuoksi: Suomen valtion perusjäämä oli viime vuonna yli viisi miljardia euroa alijäämäinen eli 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Eivätkä valtiovarainministeriön kesäkuiset madonluvut anna aihetta odottaa ensi vuodelta mitään parempaa.

“Kiistatta Kreikassa on saatu rakennemuutos liikkeelle, ja se on peruste tehdä velkoihin leikkauksia”, Juhana Brotherus sanoo.