ERVV:stä ulospääsy edellyttää, että valtio tarvitsee itsekin apua.
Keskiviikkona Erkki Tuomioja (sd) nosti blogissaan esille ”todellisen vaihtoehdon”, että Suomi jäisi kokonaan pois Kreikka-paketista. Tuomioja ei halunnut torstaina kommentoida, miten Suomen jättäytyminen paketin ulkopuolelle olisi mahdollista.
Asiantuntijoiden mukaan Suomen irtautuminen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n kautta toteutettavasta lainapaketista tuskin onnistuu. ”Suomella on juridisesti todella huonot kortit”, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-oikeuden professori Juha Raitio.
Suomen hyväksymässä ERVV-sopimuksessa todetaan, että valtio voi jättäytyä tukipaketin ulkopuolelle. Ehtona kuitenkin on, että kyseinen valtio on itse taloudellisissa vaikeuksissa. Tällä perusteella esimerkiksi Portugali siirtyi auttajasta autettavaksi.
”Periaatteessa EU:ssa kaikki on mahdollista, mutta ei tuollainen irtautuminen helposti onnistu. Miksi muut antaisivat erivapauden Suomelle?” sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Paavo Suni.
Jos yksi maa ilmoittaisi rikkovansa ERVV-sopimusta, markkinoilla voisi herätä pelko, että muutkin saattavat hankalan sisäpoliittisen tilanteen takia ottaa milloin tahansa hatkat. Tämä voisi pahimmillaan laskea ERVV:n luottoluokitusta, joka nyt on paras mahdollinen.
Ulkpoliittisen instituutin EU-tutkimusohelman johtajan Juha Jokelan mukaan heinäkuussa sovittu Kreikan 109 miljardin tukilainapaketti on periaatteessa ota tai jätä – sopimus: jos yksikin maa vetäytyy siitä, koko paketti kaatuu.