Etelä-Suomen Sanomat rapporterade 17.4. om Utrikespolitiska institutets seminarium ’Euroopan murros ja Suomen EU-politiikka’ som hölls 16.4. Under seminariet framhöll institutets direktör Teija Tiilikainen, att EU:s utveckling är problematisk i fråga om att sammanjämka beslutsfattandet på nationell och EU-nivå. Hon ansåg även att integration i flera hastigheter är utmanande.
Tutkijaseminaari: Suomenkin pohdittava identiteettiään unionissa.
Kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995, turvallisuuspoliittiset syyt kannustivat Suomea sopeutumaan integraatioon eli yhdentymiseen. Nyt talous- ja rahaliitto EMUn syventyminen haastaa Suomen pohtimaan EU-identiteettiään ja sitä, millä ehdoilla Suomi kuuluu unionin ytimeen, sanoi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen EU-seminaarissa tiistaina.
Hänen mukaansa yksi iso ongelma tulevassa kehityksessä on kansallisen ja EU-tason päätöksenteon yhteensovittaminen. Haastavaa on myös integraation eritahtisuus: EMUn syveneminen vie integraatiota eteenpäin, mutta toisaalta esimerkiksi Ison-Britannian halu neuvotella EU-suhdettaan uusiksi hidastaa sitä.
Euroopan murros ja Suomen EU-politiikka -seminaarissa joukko taloustieteilijöitä, oikeusoppineita ja politiikan tutkijoita pohti yhdessä, millaista EU-politiikkaa jatkossa tarvitaan.
Tutkijoiden evästykset ovat ajankohtaisia, sillä hallitus valmistelee Suomen EU-politiikkaa linjaavaa selontekoa, joka on määrä julkistaa viimeistään alkukesästä.
Onko integraatiolla mahdollisuuksia pian 28 valtion muodostamassa unionissa, kyseli Teija Tiilikainen ja muistutti jäsenvaltioiden olevan hyvin erilaisia EMU- ja eurosuhteissaan. Hän viittasi tässä yhteydessä Ranskan presidentin Francois Hollanden lausuntoon, jonka mukaan euron säilyttäminen on integraation tärkein tekijä.
– Aidon liittovaltion luomiseen ei ole poliittista halua, joten on löydettävä kolmas tie liittovaltion ja unionin hajoamisen välillä, tiivisti puolestaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.
Turun yliopiston Eurooppa-oikeuden professorin Jukka Snellin mielestä eurokriisi ja siihen liittynyt keskustelu ovat peittäneet alleen sen, että normaaliolojen oikeusjärjestyksestä on poikettu. Hänen mielestään talouskriisin hoidossa kuva oikeusasioista on ollut jopa kaoottinen.
– Kun hätä loppuu, lakia on luettava tarkemmin, Snell opasti.
Turun yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Henri Vogt kummasteli sitä, ettei EU-keskustelussa ole puututtu juuri lainkaan sosiaaliseen ulottuvuuteen. Hän tulkitsi, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok) lanseeraama termi reilu integraatio saattaa sisältää myös sosiaaliset näkökohdat.
Pitkän EU-uran tehnyt ulkoasiainneuvos Eikka Kosonen painotti, että Suomen paikka on EU:n keskiössä ja että unionin päätökset ovat pääsääntöisesti olleet Suomen etujen mukaisia. Hänen mukaansa Suomella ei ole mitään syytä jättäytyä marginaaliin.