Wikileaksin vuotama asiakirja Tarja Halosen ja Vladimir Putinin tapaamisesta ei sisällä mitään tulenarkaa.
-Suomalaiset päättäjät voivat olla rauhassa tämänkin paljastuksen jälkeen, tutkija Sinikukka Saari ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
Wikileaks on vuotanut salaisen asiakirjan joulukuulta 2004, jonka on allekirjoittanut Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön silloinen varapäällikkö Robert Weisberg. Asiakirjassa Weisberg raportoi keskusteluistaan silloisen eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen (sd) ja kahden suomalaisdiplomaatin, Jarmo Viinasen ja Olli Perheentuvan kanssa.
Russkij reporter -lehden julkaisemasta raportista uutisoi Suomessa ensimmäisenä Uusi Suomi.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen tapasi Venäjän tuolloisen presidentti Vladimir Putinin Pietarissa vuonna 2004. Lipponen, Viinanen ja Perheentupa olivat keskustelleet Weisbergin kanssa presidenttien keskusteluiden sisällöstä. He muun muassa kertoivat, että Putin oli ilmaissut turhautuneisuutensa Venäjän länsisuhteisiin.
-Putin otti näitä kaikkia omia huoliaan voimakkaasti esille, koska hän tiesi, että suomalaiset välittävät tätä viestiä eteenpäin, Saari sanoo.
Normaalia diplomatiaa
Saaren mukaan suomalaisdiplomaattien keskusteluista Weisbergin kanssa ei ole mitään poikkeavaa.
-Sehän on selvää, että ulkoministeriön edustajat tapaavat toisia diplomaatteja. Se on ihan normaalia. Ainut kysymys mikä herää on, että mikä oli Paavo Lipposen rooli?
Sisällöllisesti dokumentissa ei Saaren mielestä ollut mitään ihmeellistä, tulenarkaa tai Suomelle vahingollista.
-Sillä ei tule olemaan mitään vaikutusta maiden suhteisiin.
Karjala-kysymys vilahti
Raportista käy myös ilmi, että Putin otti oma-aloitteisesti esille kysymyksen Karjalan palauttamisesta. Hän sanoi, että jos Venäjän ja Suomen rajaa arvioitaisiin uudelleen, sama täytyisi tehdä kaikkien itäeurooppalaisten rajojen kohdalla.
-Putin toi mielipiteensä esiin, joka oli toki suomalaisten tiedossa jo aiemminkin, Saari sanoo.
-En näe sitä suurena nuhteluna enkä kritiikkinä Suomea kohtaan. Se ei kuitenkaan koskaan ole ollut Suomen virallisella agendalle. En lähtisi sitä mitenkään ylitulkitsemaan.
Raportissa oli Karjala-kysymyksestä mainittu yksi lause.
Ajankuvaa
Muun muassa EU:n ja Venäjän suhteisiin perehtynyt Saari pitää dokumenttia mielenkiintoisena ajankuvana. Vuonna 2004 oli Georgian ruusuvallankumous ja Ukrainan vaalit, joissa venäläismielisen Viktor Janukovtshin vilpillä saatu voitto myöhemmin kumottiin. Ilmassa oli paljon jännitteitä.
-Tämä oli hyvää aikalaiskuvaa. Dokumentissa Perheentupa oli kommentoinut, että Putin oli turhautunut ja Venäjä oli passiivinen politiikassa. Tämän jälkeen Venäjä on kovasti nostanut profiiliaan ja pyrkinyt olemaan enemmän proaktiivinen toimija, Saari kertoo.
Hänen mukaansa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväli oli kulminaatiokohta Venäjän ulkopolitiikassa.
Iltalehden tavoittama Paavo Lipponen ei halunnut kommentoida asiaa.