Suomen lähtö Islantiin on lain mukaan helpompaa kuin Ruotsin
Aamulehti
Toni Viljanmaa

Utrikespolitiska institutets forskare Charly Salonius-Pasternak kommenterade i en intervju för tidningen Aamulehti 23.10. Finlands eventuella deltagande i övervakningen av Islands luftrum. Enligt forskaren är det inte fråga om nordiskt samarbete utan ett närmande till Nato.

 

Ilmavalvonta: Jopa Gaddafin kukistaminen sujui Ruotsilta Islannin-operaatiota ketterämmin

Laki antaa suomalaisille sotilaille ruotsalaisia kollegoja paremmat mahdollisuudet osallistua Islannin ilmatilan valvontaan.

– Jos menisimme Islantiin, emmekä osallistuisi niin sanottuihin tunnistuslentoihin, se tarkoittaisi, että meidän lainsäädäntöämme ei tarvitsisi muuttaa, puolustusministeri Carl Haglund (r) sanoo.

Tunnistuslennoilla tuntematon lentokone pyritään saamaan selville lentämällä lähelle kohdetta.

Ruotsissa tilanne voi Haglundin mukaan olla vaikeampi. Islannin auttaminen voi osoittautua Ruotsille jopa hankalammaksi kuin JAS 39 Gripen -hävittäjien lähettäminen Afrikkaan.

– Ruotsi pystyi osallistumaan Gaddafin kaatamiseen Libyassa. Se onnistui ilman lainsäädäntötarkistuksia.

– Minulle tuli yllätyksenä, että jos mennään Islantiin kansainväliseen ilmailuharjoitukseen, silloin tarvittaisiin lainsäädäntömuutoksia.

Mihin se perustuu?

– En ole tarkalleen varma, kun en ole Ruotsin lainsäädännön erikoistuntija, Haglund sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Ruotsin erikoisuus johtunee YK-mandaatista.

– Libya oli YK:n mandatoima operaatio, jonka toteutti Nato. Voisin kuvitella, että tämä on se suurin asia.

Naton hanke

Ruotsi murentaa Salonius-Pasternakin mukaan antamansa solidaarisuuslauselman, jos se ei lähde sellaiseen lähialueen operaatioon, jolla ei ole YK:n mandaattia.

– He ovat sanoneet, että eivät pysyisi toimettomana, jos lähialueella olisi uhka. Ideana oli se, että on myös Ruotsin vastuulla, miten turvallisuutta hoidetaan lähialueella.

Tunnistuslentoihin osallistuminen on Salonius-Pasternakin mukaan Islannissa ehdoton edellytys.

– Jos sitä ei saa tehdä, niin mitä ne siellä tekevät, hän ihmettelee.

Suomi voisi tutkijan mukaan luopua sievistelevästä puheesta ”pohjoismaisesta yhteistyöstä”. Kyseessä on lähentyminen kohti Natoa.

– Jopa presidentti taisi sanoa, että tämä on pohjoismaista yhteistyötä ja sopii harjoitusrakennelmaan. Tämä ei voi olla sama kuin harjoitus. Oletan, että jos Suomi lähettää Hornetit sinne, ne ovat myös aseistettuja. Olisi vastuutonta, jos eivät olisi.

Salonius-Pasternak pitää selvänä, että Islannissa suomalaisten hävittäjien pitäisi toimia kuten oman maan ilmatilassa, jos eteen tulisi uhka.

– Ainakin olettaisin, että lentäjä puolustaisi itseään. Jos hänen ei annettaisi tehdä sitä, se olisi vastuutonta. Tämä pitää miettiä nyt läpi, eikä siinä vaiheessa kerätä suomalaisia päättäjiä kokoon, että voimmeko tehdä näin.

– Todennäköisyys sille, että Venäjä tai kukaan veisi asian niin pitkälle, että suomalainen lentäjä joutuisi puolustamaan itseään on nolla. Mutta siihen on pitänyt varautua.

Suomi ja Ruotsi menevät käsikynkkää Islantiin, jos menevät.

– Me teemme oman päätöksemme Ruotsista irrallaan. Ruotsi tekee oman päätöksensä. Jos molemmat päätyvät myönteiseen, silloin tämä (operaatio) on mahdollinen, ministeri Haglund sanoo.

Islanti

Päätös odottaa

Suomi osallistuisi Islannissa Nato-maan ilmatilan valvontaan ja suojaamiseen. Islannissa ei ole omaa armeijaa, eikä ilmavoimia. Ruotsin valtiopäivillä käytiin maanantaina linjakeskustelu Islannin-operaatioon osallistumisesta.

Puolustusministeri Carl Haglund (r) uskoo, että Suomi tekee parin viikon sisällä päätöksen.