Utrikespolitiska institutets forskare Touko Piiparinen kommenterade i Turun Sanomat 8.1. utrikesministeriet avsikter att åter minska antalet finska ambassader.
Ulkoministeriöllä on seitsemän edustuston lopetuslista
Suomi jatkaa edustustoverkkonsa karsimista maailmalla. Ulkoministeriö on tiukalla kulukuurilla, sillä sen 200 miljoonan euron toimintabudjettia leikataan 13 miljoonalla.
Vaikka eduskunta myönsi joulun alla budjettikäsittelyssä edustustoille miljoona euroa lisärahaa, ei se estä leikkauksia. Lähetystöjä joudutaankin vähentämään jo tänä vuonna.
– En näe muuta mahdollisuutta, toteaa alivaltiosihteeri Peter Stenlund ulkoministeriöstä.
Leikkauksia varten ulkoministeriö on valmistellut seitsemän edustuston lakkautuspaketin, jonka toteutus toisi vuositasolla noin kahden miljoonan euron nettosäästöt. Lakkautukset keskittyvät suurlähetystöihin, sillä konsulaattien ja muiden edustustojen osalta leikkauksia on jo tehty.
Lakkautuksia myös EU-alueella
Suurlähetystöjen sulkeminen vahingoittaa Suomen suhteita niiden asemamaihin, koska lähetystöt ovat ensisijaisia tapoja hoitaa valtioiden välisiä diplomaattisia suhteita.
– Suurlähetystön lakkauttaminen on erittäin hankalaa, koska se vaikuttaa suoraan bilateraalisuhteisiin, kun taas konsulaatin lakkauttamisessa ei ole samanlaista voimakasta poliittista signaalia, Stenlund toteaa.
Lakkautuslistalle joutuneet edustustot ovat tiukasti varjeltuja salaisuuksia, mutta ulkoministeriön mukaan osa niistä sijaitsee EU-alueella. Tällä hetkellä Suomella on suurlähetystö kaikissa muissa EU-maissa paitsi Maltalla, mutta jatkossa verkko ei todennäköisesti ole yhtä tiheä.
– Raportointi- ja vaikuttamistarve ovat voimistuneet EU:n sisäisen kriisin myötä. Siinä mielessä on hankalaa luopua näistä palveluista. Mutta kun otetaan huomioon maailman tasapainon muutokset, niin ei voida olettaa, että säästöt iskisivät yksinomaan Euroopan ulkopuolelle, Stenlund toteaa.
Lopulliset ratkaisut edustustojen sulkemisista tekee hallitus. Seuraavan kerran ulkoministeriön määrärahoja käsitellään maaliskuun kehysriihessä.
Pienten edustustojen määrä voi nousta
Valtion säästökuuri alkoi muutama vuosi sitten, jolloin ulkoministeriö arvioi joutuvansa karsimaan noin 15 asemapaikkaa. Kahden viime vuoden aikana Suomi on sulkenut kuusi edustustoa, joista Caracas, Islamabad ja Manila olivat suurlähetystöjä. Lisäksi tänä vuonna suljetaan Hampurin pääkonsulaatti, Sydneyn konsulaatti ja Wienin Etyj-edustusto.
Tällä hetkellä Suomella on 74 suurlähetystöä ja 19 muuta edustustoa. Leikkausten lisäksi suunnitteilla on myös uusia toimipisteitä, jotka toimisivat erittäin pienellä henkilöstöllä.
Suomi on avaamassa yhden hengen toimistoa Kolumbian pääkaupunkiin Bogotaan ja varaamassa työtilan pohjoismaiden yhteisestä toimitalosta Burmassa. Säästökuuri saattaa lisätä tällaisten pienten edustustojen määrää entisestään.
Sulkemisista haittaa taloudelle ja matkailijoille
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Touko Piiparisen mukaan edustustojen vähentämisen vaikutukset riippuvat siitä, millaisessa valtiossa ne sijaitsevat. Ongelmia voi tulla niin kauppapolitiikassa kuin luonnonkatastrofeissakin.
Lähetystön sulkeminen voi vaikeuttaa Suomen kauppapolitiikkaa varsinkin yksinvaltaisissa maissa, joissa yritykset tarvitsevat valtion apua luodessaan yhteyksiä paikalliseen hallintoon.
Piiparisen mukaan tämäntyyppisiä tapauksia voisivat olla esimerkiksi Lähi-idän maat. Suomi lakkautti Kuwaitin-suurlähetystönsä kymmenen vuotta sitten.
– Toinen edustustoverkoston leikkaamisen vaikutus on valtionhallinnon tilannekuvan väheneminen aktuaalisilta tai potentiaalisilta konfliktialueilta tai kansainvälisen terrorismin maista. Mieleeni tässä yhteydessä tulee Suomen Islamabadin-edustuston sulkeminen, Piiparinen näkee.
Suomi lakkautti suurlähetystönsä Pakistanissa viime vuonna, koska sen remontoiminen riittävän turvalliseksi olisi tullut liian kalliiksi.
Edustuston sulkeminen voi heikentää tiedonhankintaa ja suomalaisten suojelemista myös alueilla, joilla on suuri luonnonkatastrofin mahdollisuus.
Piiparinen uskoo, että edustustoverkon karsiminen pakottaa Suomen kehittämään yhteistyötään muiden EU-maiden sekä EU:n oman ulkosuhdehallinnon kanssa.
– On riski, että Suomen tunnettavuus ulkomailla laskee leikkausten myötä, mikä myös haastaa uusiin ratkaisujen Suomi-kuvan ja profiilin levittämiseksi, Piiparinen arvioi.