Helsinki, 13.12. Talous, stt 128
Venäjä seuraa ilmastoneuvotteluissa Yhdysvaltojen toimia, arvioi Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Anna Korppoo. Venäjän ilmasto- ja energiatehokkuuspolitiikkaan erikoistunut tutkija sanoo, että Venäjän Poznanin ilmastokokouksessa väläyttämään kotimaiseen päästötavoitteeseen ei pitäisi tyytyä.
Korppoo arvioi Puolan Poznanissa käytyjen YK:n ilmastoneuvottelujen päässeen siihen, mitä odotettiinkin, joskaan odotukset eivät olleet korkeita. Poznanissa saatiin sovittua aikataulusta, millä ryhdytään kirjoittamaan Kööpenhaminassa ensi vuoden joulukuussa pidettävän ilmastokokouksen sopimustekstiä.
Korppoon mielestä Kööpenhaminan kokous voi tulla kuitenkin liian aikaisin ajatellen Yhdysvaltojen uuden presidentin Barack Obaman hallinnon aikataulua. Korppoo uskoo Obaman olevan tosissaan ilmastokysymyksen kanssa, mutta uuden presidentin aikaa vie ensin talouskriisin hoitaminen.
–Ilmastonmuutoksen kannalta olisi parempi mitä pikemmin, mutta jos Yhdysvaltoja joudutaan odottamaan vuoden verran tai puoli vuotta, ei siinä niin suurta eroa ole ilmastonmuutoksen kannalta. Oleellista on, että saadaan aikaan hyvä ja kattava sopimus ja tarpeeksi mittavat päästövähennystavoitteet, Korppoo sanoo.
Venäjä puhuu omista tavoitteista
Korppoon mukaan Venäjä on sanonut aika selväsanaisesti, että se ei Kööpenhaminassa välttämättä sitoudu mihinkään. Hänen mielestään tämä ei ole yllättävää, sillä venäläisessä keskustelussa ilmastonmuutosta ei nähdä suurena ongelmana, vaan siellä keskitytään enemmän talouteen ja hyvinvointiin.
Poznanin ilmastoneuvotteluissa Venäjän delegaation Alexander Pankin väläytteli, että se ottaisi kotimaisen päästöjen vähennystavoitteen, mutta ei sitoutuisi siihen kansainvälisesti. Korppoon mielestä tieto oli kiinnostava ajatellen Venäjän ilmastohuolen puutetta.
–Mutta kun ajatellaan minkälaisia tavoitteita Venäjällä on otettu energiatehokkuuden suhteen ja miten ne ovat jääneet toteutumatta hallinnollisista syistä, rahoituksen ja poliittisen tahdon puutteen vuoksi, ei kannattaisi tyytyä siihen, että Venäjä sitoutuisi sisäisesti, mutta ei kansainvälisesti, Korppoo sanoo.
Pettymyksen tunnetta Venäjällä
Korppoo arvioi, että Venäjän suhtautumisen kannalta Yhdysvaltojen rooli on tärkeä. Kioton ilmastosopimuksen jälkeen Venäjällä nojauduttiin sen varaan, että Yhdysvallat ostaisi Venäjän ylimääräisiä päästöoikeuksia.
–Kun Bush veti Yhdysvallat pois Kioton pöytäkirjasta, venäläisille tuli pettymyksen tunne eli jotain mitä oli luvattu Kioton alla ei saatukaan, Korppoo sanoo.
Venäjä haluaa Korppoon mukaan nähdä itsensä ilmastoasioissakin samanpainoisena toimijana kuin Yhdysvallat ja odottaa siksi, mitä Yhdysvallat tekee Kööpenhaminassa.
Korppoon arvion mukaan on mahdollista, että Yhdysvallat pystyy jo sitoutumaan päästövähennystavoitteisiin Kööpenhaminassa, mutta Obaman hallintoa voidaan joutua myös odottelemaan.
Ilman Yhdysvaltain selkeää kantaa Kööpenhaminassa voitaisiin ehkä kuitenkin sopia jo arkkitehtuurista, miltä vuoden 2012 jälkeinen ilmastosopimus näyttäisi, mutta sitovat päästövähennykset jäisivät myöhemmäksi.
STT-OLLI KEMPPAINEN
Intervjun har publicerats i bl.a. följande tidningar: Keskisuomalainen,
Karjalainen, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat och Turun Sanomat.