Tutkija: Pohjois-Korean uhkailu viestii sisäisestä hajaannuksesta
hs.fi
Matti Koskinen

Utrikespolitiska institutets programdirektör Mika Aaltola tog i en intervju i Helsingin Sanomat 8.3. ställning till den hårda ordväxlingen i Nordkorea.

 

Länk till artikeln i Helsingin Sanomat online

 

Tutkija Mika Aaltolan mielestä Pohjois-Korean puheiden koventuminen kertoo sisäisestä sekaannuksesta. Uusi johtaja Kim Jong-un on vielä heikossa asemassa, ja maan vallanpitäjien keskuudessa on eri kuppikuntia.

Pohjois-Korea on tällä viikolla koventanut uhkauksiaan Yhdysvaltoja ja Etelä-Koreaa vastaan. Torstaina Pohjois-Korea ilmoitti olevansa valmis ensi-iskuun ydinaseella ja sanoi irti hyökkäämättömyyssopimuksensa Etelä-Korean kanssa.

Helmikuussa sulkeutunut Pohjois-Korea teki ydinkokeen, jonka johdosta YK:n turvallisuusneuvosto päätti torstaina kiristää pakotteitaan.

Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -ohjelman johtajan Mika Aaltolan mukaan sotaisat puheet eivät vielä anna aihetta huoleen.

“Ei näissä uhkauksissa ole mitään poikkeuksellista sillä asteikolla, mikä sillä alueella on pahimmillaan ollut käytössä”, Aaltola sanoo.

“Pohjois-Korea pyrkii osoittamaan kansalaisilleen olevansa kehittynyt valtio ja ulkomaailmalle, että se on otettava vakavasti ja päästettävä neuvottelupöytiin.”

Uhkaukset ovat toistaiseksi vain puheita, mutta Korean niemimaalla konfliktin riski on olemassa. Viimeksi vuonna 2010 Pohjois-Korea upotti eteläkorealaisen sotalaivan torpedolla.

“Jos hallinto hajaantuu liikaa, voi vastaan tullakin tilanne, jossa sota on jonkun tahon etujen mukaista”, Aaltola epäilee.

Aaltolan mukaan puheiden koventuminen juuri nyt kertoo Pohjois-Korean sisäisestä sekaannuksesta. Uusi johtaja Kim Jong-un on vielä heikossa asemassa.

Maan vallanpitäjien keskuudessa on eri kuppikuntia, jotka ajavat politiikkaa eri suuntiin. Se aiheuttaa myös ylilyöntejä.

“Näin usein käy, kun valtiossa on sisäistä hajaannusta. Silloin vedotaan ulkoisiin uhkiin, jotka saavat kansan yhdistymään.”

Osa Pohjois-Korean johtajista haluaa maan jatkavan entiseen malliin, osa haluaisi sitoutua entistä tiiviimmin Kiinaan. Osa johtajista toivoo varovaista avautumista länteen.

“Uskon, että ainakin osa Pohjois-Korean johdosta haluaisi noudattaa Myanmarin linjaa, eli vähentää riippuvuuttaan Kiinasta avautumalla länttä kohti”, Aaltola sanoo.

Sulkeutunut Pohjois-Korea on viime aikoina esittänyt varovaisia avautumisen merkkejä. Tiedonvälitys maahan ja sieltä ulos on lisääntynyt. Helmikuun lopussa Pohjois-Korea muun muassa avasi ulkomaalaisten vieraiden käyttöön 3g-yhteyden internetiin.

Tällä viikolla nähty sapelinkalistelu ei suoranaisesti helpota avautumista. Aaltolan mukaan Pohjois-Korea ajaakin itseään nurkkaan, sillä se joutuu tukeutumaan entistä enemmän Kiinaan.

“Yhä ankarammat pakotteet vahvistavat Pohjois-Korean sidosta käytännössä ainoaan kauppakumppaniinsa Kiinaan.”