Tutkija Teija Tiilikainen luottaa yhä Euroopan poliitikkoihin
Aamulehti, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat
Kirsti Pohjonen

Utrikespolitiska institutets direktör Teija Tiilikainen analyserade EU:s och eurons tillstånd


EU-maiden poliitikot vakuuttavat uskoaan euroon Päätöksiä kriisin selvittämiseksi syntyy kaiken aikaa Saksan käsissä ovat euroalueen jatkon avaimet

 

1) Saksaa pitää nyt seurata tarkasti. Ulkopoliittisen instituutin johtaja, valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen arvioi, että Saksan ja Ranskan parivaljakossa Saksa on talousmahtinsa voimalla suunnannäyttäjä EU:ssa. Ranska joutuu taipumaan.

Ranskakin kuuluu yhä suuriin vaikuttajavaltioihin, mutta sen taloutta seurataan jo huolestuneina. Maa on entistä haavoittuvampi, kun sen pankeilla on kymmenien miljardien eurojen sijoitukset kriisimaissa kuten Kreikassa ja Italiassa.

2) EU:n valtionjohtajien huippukokous on viikon päästä. Sen todella suuria kysymyksiä on Tiilikaisen mukaan Euroopan keskuspankin EKP:n rooli. Kyse on siitä, säilyykö EKP riippumattomana vai tehdäänkö siitä aito keskuspankki, joka tarvittaessa tulee jäsenmaiden apuun. Nyt EKP huolehtii itsenäisesti unionin hintavakaudesta.

Saksa on vastustanut tähän asti tiukasti EKP-hanketta. Tiilikaisen mukaan Saksalla on silti valmius suuriin muutoksiin, jos EU:ssa sovitaan sitovasti jäsenmaiden finanssi- ja talouspolitiikan ohjauksesta ja valvonnasta.

– Ranska on ollut aina penseä ylikansalliselle päätöksenteolle. Se on sopeutunut aikaisemminkin, Tiilikainen muistuttaa.

3) Runsaita puheita euroalueen kriittisistä päivistä Tiilikainen pitää “päätöksentekohypenä” ennen huippukokousta.

Kokoukseen ladataan odotuksia, jotka ovat ylimitoitettuja. Yksi kokous ei voi koskaan ratkaista talouskriisin monimutkaista vyyhtiä.

Puheet ruokkivat osaltaan epävarmuutta.

4) Monen tarkkailijan povaamaan euroalueen hajoamiseen Tiilikainen ei usko. Sillä spekuloivat tulevat yleensä poliittisen piirin ulkopuolelta. Hän myöntää suuret talouspulmat, mutta ei näe, että “kulman takana vaanisi mikään iso vaara”.

5) Poliittisesta kriisistäkään ei Tiilikaisen mielestä ole kyse. Talousahdingon alkaessa EU:n olisi pitänyt pystyä ratkaisemaan pulmia, joihin sillä ei ollut valtaa. Talous- ja finanssipolitiikka kuuluu jäsenvaltioille.

– Yhteisiä päätöksiä on saatu kuitenkin aikaan ja perussopimusta muutettu nopeasti, hän sanoo. Tiilikaisen mukaan arvio vaihtuu vain, jos ääni poliittisissa piireissä alkaa muuttua. Nyt poliitikot ovat sitoutuneet hakemaan kriisiin ratkaisuja. Esimerkiksi Saksa puhuu vahvan Euroopan ja euron puolesta.

6) Jäsenmaat eivät voi Tiilikaisen mukaan jäädä järjestelmän vangeiksi. Järjestelmän pitää taipua, jos niin tahdotaan. Siksi hän luottaa siihen, että EKP:n roolin muutoskin ratkeaa.



OMAT RAHAT

Mitä tehdä, kun euroalue uhkaa romahtaa?

1 Euro jatkaa pohjoisen valuuttana

Todennäköisin vaihtoehto ja tällainen huhuhan liikkui jo viikonloppuna. Pohjoinen euro olisi Saksan ympärille rakentuvan rahaliiton valuutta, jota myös Suomi käyttäisi. Tällainen valuutta olisi todennäköisesti vahvistuva mahdollisen pienen notkahduksen jälkeen, joten yksityisen kansalaisen ei kannattaisi siirtää ainakaan pidemmäksi aikaa varojaan mihinkään muihin valuuttoihin.

2 Euro kaatuu kokonaan

Kansalliset valuutat otettaisiin käyttöön ja markkinat hakisivat pitkään oikeita valuuttakursseja.

Todennäköisesti markkakin olisi ainakin aluksi heikko, joten kansalaisen kannattaisi siirtää rahojaan turvasatamiin, esimerkiksi Sveitsin frangiin tai Ruotsin, Tanskan ja Norjan kruunuihin, ehkä myös dollariin. Valuutanvaihdosta tulisi tosin kuluja, joten tappion mahdollisuuskin on olemassa.

3 Osakerahastot kärsivät

Euron osittainenkin kaatuminen tietäisi aluksi selvää osakekurssien laskua.

Eniten laskisivat eurosidonnaiset sijoitukset. Osake- ja osakerahastosijoituksia pitäisi tehdä mieluummin dollarisidonnaisiin kohteisiin, joita löytyy ympäri maailmaa.

Vaihto on helppoa, sillä monia sijoitusrahastoja tarjotaan merkittäväksi myös valuutta- tai dollaripohjaisina. Kuluja vaihdosta syntyy.

4 Asuntosijoitus pysyy

Suomalaisen merkittävin sijoitus on asunto. Asunnon kurssiriskiä on vaikea pienentää, ainakaan ei kannata siirtää asuntolainaansa dollaripohjaiseksi. Kovimmat pelimiehet voivat myydä asuntonsa, siirtyä vuokralle ja sijoittaa myyntirahat toiseen valuuttaan.

Asuntojen hintalaskukin puoltaisi myyntiä.

Harva kuitenkaan uskaltaa lähteä omalla asunnolla spekuloimaan, sillä se ei ole lyhytaikainen sijoituskohde.