Utrikespolitiska institutets direktör Teija Tiilikainen kommenterade i tidningen Ruotuväki 23.8.den ekonomiska krisen i Grekland och dess återverkningar på landets försvarsmakt.
– Kreikan armeija on pysynyt erossa talouskriisin aiheuttamista levottomuuksista.
– Lisääntynyt asevarustelu aiheuttaa kuitenkin närää muualla Euroopassa.
Euroopan talouskriisi on koskettanut etenkin Kreikkaa. Taloudelliset vaikeudet ovat johtaneet epävakaaseen poliittiseen tilanteeseen ja kansalaisten tyytymättömyyteen. Mellakoita ja mielenosoituksia on nähty. Poliittiset ääriliikkeet ovat nostaneet päätään ja valtion kassan ehtyminen on nostanut esiin erilaisia kauhuskenaarioita.
Kevään ja kesän aikana kreikkalaisilla oli vaikeuksia muodostaa hallitus ja pelättiin jo, että joko äärivasemmisto tai äärioikeisto pääsisi valtaan. Loppujen lopuksi kreikkalaiset saivat aikaan koalitiohallituksen, joka on saanut vakautettua räjähdysaltista tilannetta.
– Kreikan poliittinen tilanne on edelleen varsin haastava, toteaa lähetystöneuvos Outi Saarikoski Suomen Ateenan suurlähetystöstä.
– Uuden hallituksen on kyettävä viemään läpi kattavia rakenneuudistuksia ja uusia menoleikkauksia parlamenttienemmistön tuella.
Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen on samoilla linjoilla.
– Iso kysymys on, pystyykö hallitus sitoutumaan EU:n sopimuksiin ja yhteisiin pelisääntöihin.
Armeija ei horju
Kaiken epävakauden keskellä yksi tekijä on pysynyt kylmän rauhallisena: Kreikan puolustusvoimat.
– Kreikan armeija on nykypäivänä varsin epäpoliittinen toimija, eikä se ole sekaantunut päivänpoliittisiin käänteisiin, Outi Saarikoski kertoo.
Teija Tiilikaisen mukaan Kreikan armeijalla on ollut tapana seistä hallitsevan eliitin takana poliittisesta kannasta riippumatta.
– En näe armeijan roolin suurenevan kreikkalaisessa yhteiskunnassa, Tiilikainen kuittaa.
Esiin on kuitenkin noussut kysymyksiä siitä, mitä tapahtuu, jos talousvaikeuksissa kamppaileva valtio ei pysty enää maksamaan puolustusvoimille palkkaa.
Lähetystöneuvos Saarikoski myöntää, että julkisen sektorin palkkojen leikkaukset ovat olleet korkealla valtiontalouden tasapainotustoimissa, mutta ei silti näe aihetta turhiin kauhuskenaarioihin.
– Kreikan puolustusvoimien leikkaukset on tähän mennessä suunniteltu kohdistumaan pääosin pienempien varuskuntien asteittaisiin sulkemisiin ja uusien aseostojen jäädyttämiseen, ei niinkään suoriin palkkojen alennuksiin.
Historian havinaa
Vaikka nykyään Kreikan armeijalla ei ole suurempaa roolia politiikassa, Kreikassa on nähty mihin epävakaisiin oloihin kyllästynyt armeija pystyy. Vuonna 1967 oikeistolaiset upseerit tekivät vallankaappauksen Georges Papadopouloksen johdolla ja panssarivaunut vyöryivät Ateenan kaduille. Kuningas Konstantin II syöstiin vallasta ja Kreikkaan perustettiin sotilasjuntta. Seurasi terrorin aika, jolloin armeija oli valtion ylin toimielin. Kesäkuussa 1973 Kreikka muuttui virallisesti monarkiasta tasavallaksi.
Saarikoski ja Tiilikainen eivät näe, että Kreikan armeija voisi nykypäivänä ottaa samanlaista roolia kuin vuonna 1967.
– Toki taloudellinen ja yhteiskunnallinen romahdus toisi varmasti mukanaan levottomuuksia mihin tahansa maahan. Demokratian kehto Kreikka ei varmaankaan ole tästä poikkeus, Saarikoski painottaa.
Asevarustelua muiden kustannuksella?
Armeijan neutraalista asemasta huolimatta Kreikan kalliit asehankinnat ovat herättäneet huomiota ulkomailla. EU-maat pelkäävät, että Kreikka tuhlaa talouden elvyttämiseen tarkoitetut varat asevarusteluun.
– Kreikan puolustusbudjetti on edelleen EU:n keskitasoa korkeampi, huomauttaa myös Outi Saarikoski.
Siinä missä sosiaalimenoja leikataan, asevarusteluun käytettäviä varoja lisätään. Kreikka on hankkinut panssarivaunuja, lentokoneita, tykistöä ja sukellusveneitä. Huhutaan jopa, että Ranska ja Saksa painostaisivat Kreikkaa kunnioittamaan sopimuksia asehankinnoista, jotka on tehty ennen nykyistä kriisiä.
Kysymys siis kuuluu: jatkaako tukipakettien varassa elävä Kreikka asevarusteluaan samalla, kun muut Euroopan maat joutuvat supistamaan omia puolustusbudjettejaan?