Hagel ja Haglund suunnittelevat Suomelle tiiviimpää Nato-roolia
Helsingin Sanomat
Tuomas Niskakangas

Utrikespolitiska institutets äldre forskare Charly Salonius-Pasternak konstaterade i en intervju för Helsingin Sanomat att Förenta staterna ställer sig positivt till ett närmare samarbete med Finland. Vapenhandeln mellan länderna gagnar förutom Finland även Nato och Förenta staterna.

Linkki artikkeliin

Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusministerit keskustelivat torstaina Washingtonissa Suomen Nato-kumppanuuden syventämisestä.

“Nato-kumppanuuden kehittäminen on meidän maanpuolustuksen kannalta erittäin keskeinen asia”, Suomen puolustusministeri Carl Haglund sanoi HS:lle tavattuaan Yhdysvaltojen puolustusministerin Chuck Hagelin.

“Se on vain tosiasia, että meidän maanpuolustus perustuu pitkälti Nato-standardeihin ja yhteistyö Naton kanssa on tärkeää uskottavan suorituskyvyn ylläpitämiseksi”, Haglund sanoi.

Suunnitelmat Suomen ja joidenkin muiden Naton kumppanimaiden yhteistyön tiivistämiseksi tehtiin Chicagon Nato-huippukokouksessa vuonna 2012. Chicagossa alettiin puhua eräänlaisesta Naton “kultakortista”, jonka parhaina pidetyt kumppanimaat voisivat saada. Käytännössä kyse on siitä, että Naton kumppanimaissa tehtäisiin eroa siipeilijöiden ja tuottavien kumppanien välille.

Haglundin mukaan varsinaista “kultakorttia tai platinakorttia ei varmaan tule”, mutta Suomi ja Ruotsi kuuluvat “tuottaviin jäseniin”, joiden asemaa Naton kumppaneina voitaisiin vahvistaa.

Suunnitelmat ovat polkeneet Chicagon jälkeen paikallaan, mutta niihin on tarkoitus palata syyskuun Nato-huippukokouksessa Walesin Cardiffissa.

Haglund sanoi, että Yhdysvallat tukee Suomen ja Ruotsin kumppanuuksien tiivistämistä. Kaikki Nato-maat eivät ole vielä löytäneet yhteistä linjaa kumppanuuksien kehittämisestä.

“Tärkeintä on, että Cardiffiin mennessä Nato-maiden keskuudessa löytyy ratkaisu siitä, millä tavalla avainkumppaneita pidetään mukana”, Haglund sanoi.

Haglundin mukaan Yhdysvallat ei painosta Suomea Naton jäseneksi. Jäsenyydestä ei edes keskusteltu Hagelin kanssa torstaina.

“Periaatteellisella tasolla heille olisi varmasti tervetullutta, jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon. Mutta se, että emme ole jäseniä, ei ole estänyt kahdenvälisen yhteistyömme parantamista”, Haglund sanoi.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että Yhdysvallat toimii puolustuspolitiikassaan käytännöllisesti. Yhdysvalloille tärkeämpiä ovat hyvät tulokset kuin se, kenen nimi on missäkin jäsenluettelossa.

Tähän viittaavat muun muassa Yhdysvaltojen ja Suomen asekaupat. Vuonna 2012 Yhdysvallat myi Suomelle “amerikkalaisen puolustuksen kruununjalokiviä” eli Jassm-ohjuksia, joita on Suomen lisäksi vain parilla muulla maalla.

“Amerikkalaiset ajattelevat, että kaupasta on hyötyä Suomen puolustamiselle. Silloin siitä on hyötyä myös Natolle ja Yhdysvalloille, vaikka Suomi ei ole Naton jäsen”, Salonius-Pasternak sanoi.

Salonius-Pasternakin mukaan yhdysvaltalaisten Hornetien valinta Suomen ilmavoimien hävittäjäksi on luonnostaan tiivistänyt Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyötä.

“Lienee ilmiselvää kaikille, että Suomen ja USA:n yhteistyö on paljon vahvempaa sen takia”, Salonius-Pasternak sanoi.

Torstaina Haglund kertoi, että puolustusvoimat ostaa Yhdysvalloilta Stinger-ilmatorjuntaohjuksia, joilla korvataan käytöstä poistuvia venäläisiä ohjuksia.

Uusien hävittäjien hankinta on osumassa seuraavan hallituksen päätettäväksi. Tärkeät kumppanuudet voivat painaa silloin vaakakupissa.

“Kun ilmavoimat alkaa koelentää eri vaihtoehtoja, olisi outoa, jos se olisi vain tekninen päätös eikä myös puolustuspoliittinen päätös”, Salonius-Pasternak sanoi.