Tutkijan mielestä myös väkivaltaan yllyttäjien pitäisi tuntea vastuunsa.
Vihapuheen ja terroritekojen välille ei voi vetää suoraa syy-yhteyttä, mutta ne ovat osa samaa ilmiötä, sanoo terrorismitutkija Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.
– Ne ovat osa laajempaa ilmapiiriä, jossa väkivalta tulee hyväksytymmäksi.
”Viesti on vakava”
Sinkkosen mukaan äärimmäisen väkivallan psykologisoinnissa on vaaransa. Norjan hirmutekojakaan ei hänen mukaansa pidä kuitata sanomalla, että tekijä on hullu, vaikka tämän teko poikkeuksellinen onkin.
– Jos tätä liikaa poikkeuksellistetaan, niin unohdetaan, että se on ihmisen tekemä, suunnitelmallinen ja konkreettinen teko. Viesti on vakava. Tämä linkittyy Suomessakin käytävään keskusteluun, jonka taustalla on maailmankuva, jossa pelätään islamisaatiota ja niputetaan suunnilleen kaikki puolueet yhdeksi marxilais-monikulttuuriseksi eliitiksi, vihervasemmistolaisiksi ynnä muiksi.
Tekijällä on syynsä, jonka vuoksi hän näkee tekonsa järkevänä.
Historia toistaa itseään
Viime aikoina vihan lietsonta eri ihmisryhmiä kohtaan on lisääntynyt. Tutkija pitää ilmiötä erittäin huolestuttavana.
– Se, että aletaan pitää toisia enemmän ihmisinä kuin toisia, on vaarallista. Jos historiasta haluamme jotain oppia, niin maailmanhistoriassa on aina ollut havaittavissa tällaisen ajattelutavan nousu ennen konflikteja.
Väkivallan hyväksyminen puheissa enteilee väkivaltaa käytännössä. Sinkkosen mukaan vihapuhe pitää ymmärtää erottaa sananvapaudesta.
– Sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Se ei oikeuta yllyttämään ihmisryhmää vastaan, se on rikos.
Oikeutta sanoa mitä tahansa rajoittavat laissa muun muassa sellaiset rikosnimikkeet kuin kunnianloukkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Jälkimmäisestä voidaan tuomita esimerkiksi, jos halventaa tai uhkaa jotain ihmisryhmää syntyperän perusteella.
Tutkijan mielestä yllyttäjien pitäisi itse tuntea vastuunsa, vaikka heidän kirjoituksensa eivät täyttäisikään rikoksen tuntomerkkejä
– Esimerkiksi sellaisista heitoista, että joissain tapauksissa väkivalta olisi oikea ratkaisu.
Tutunoloinen sanoma
Anders Behring Breivik julkaisi tekojensa yhteydessä yli 1 500-sivuisen manifestin. Yhdeksi syyksi hirmuteolle on arveltu Breivikin halua markkinoida monikulttuurisuutta ja islamia vastaan hyökkäävää kirjoitelmaansa. Manifestin aatemaailma on pitkälti sama kuin suomalaisella maahanmuuttajavihamielisellä liikkeellä. Sinkkonen luonnehtii pumaskaa sumeaksi.
– Siinä ei ole mitään konkreettisia vaatimuksia.
Ainoaksi poliittiseksi toimintaohjeeksi esitetään murhaamista. Breivik oli laskeskellut mielestään väärää aatemaailmaa voimakkaimmin edistävien joukoksi noin promillen kunkin maan asukkaista. Näin hän vaati murhattavaksi esimerkiksi yli 5 300 suomalaista.
Teollaan Breivik katsoi hyökkäävänsä kuvittelemaansa kulttuurimarxistista poliittista eliittiä vastaan.
– Nuoria kohtaan hän hyökkäsi siksi, että se on vielä järkyttävämpää ja shokeeraavampaa.
Tutkijan mukaan toinen syy murhata nimenomaan nuoria oli, että murhaaja halusi tuhota Norjan seuraavan vasemmistolaisen sukupolven.