Utrikespolitiska institutets programdirektör Arkady Moshes FIIA Comment refererades i Aamulehti 3.3. Där konstaterades det, att forskaren hade frahållit, att FN är hjälplös i krisen. Om säkerhetsrådet besluter något, kommer Ryssland som permanent medlem i rådet att utnyttja dess vetorätt.
Ukrainan kriisi: Kansainvälisen oikeuden mukaan edes rajalle vyöryvä pakolaistulva ei oikeuttaisi Venäjän toimia Krimillä:
– YK on tässä kriisissä täysin toivoton ja avuton; jos sen turvallisuusneuvosto jotain päättää, Venäjä käyttää neuvoston pysyvänä jäsenenä veto-oikeuttaan päätökseen, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Moshes kirjoitti jo aiemmin kommentissaan, ettei länsimaisilla poliittisilla strategeilla ollut osaa eikä arpaa Ukrainan kansannousussa tai sitä seuranneen, huteran tasapainon saavuttamisessa.
Asialla olivat ukrainalaiset itse, yksin.
Sama tilanne jatkuu nyt. Länsi ei pysty tekemään juuri muuta kuin tarjoamaan sympatiansa Krimin kriisissä.
YK:n turvallisuusneuvosto päättäisi rauhanturvaoperaatioista ja saarroista, mutta nyt se on hampaaton.
Turvallisuusneuvosto on kokoontunut myös Krimin kriisin takia, mutta:
– Turvallisuusneuvosto saa kokoustaa niin paljon kuin haluaa, mutta mitään päätöksiä se ei voi tehdä.
Ukrainan uusi ulkoministeri Andri Deshtshytsja on pyytänyt apua Natolta turvatakseen Ukrainan koskemattomuuden, mutta Moshes pitää mahdottomana sitä, että Nato ryhtyisi minkäänlaisiin sotilaallisiin toimiin.
– Ukraina ei ole Naton jäsen, eikä sillä ole mitään turvatakuuartiklaa (kuten Naton jäsenillä), mikä velvoittaisi muita maita auttamaan.
Oikeudellinen näkökulma
YK:n peruskirja takaa valtioille alueellisen koskemattomuuden. Venäjä on rikkonut tätä vastaan, mutta yrittää perustella toimintaansa kansalaistensa turvaamisella.
Venäjän rajavartiosto on väittänyt, että Ukrainasta on vyörynyt Venäjälle tammi–helmikuun aikana jopa 700 000 henkensä edestä pelkäävää pakolaista. Väitettä ei ole todistettu, päinvastoin, twitterissä leviää kuva liki typötyhjästä raja-asemasta Venäjän ja Ukrainan välillä.
Kansainvälisen oikeuden dosentti Lauri Hannikainen muistuttaa, että vaikka väite pakolaistulvasta pitäisikin paikkansa, ovat Venäjän toimet Krimillä äärimmäisen ylimitoitetut. Oikeudellisesta näkökulmasta alueellista koskemattomuutta voi loukata vain todellisissa poikkeustilanteissa.
Esimerkkinä Hannikainen käyttää operaatio Entebbeä vuodelta 1976.
Tuolloin terroristit kaappasivat Air France -lentoyhtiön koneen ja lensivät sen Entebben asemalle Ugandaan. Ugandan sotilasdiktaattori Idi Amin asettautui kaapparien puolelle, joten israelilaiset kommandot hyökkäsivät lentokentälle pelastaakseen kidnapatut kansalaisensa.
– Se oli hyvin rajoitettu ja nopea isku, mutta silti monet YK:n jäsenvaltiot pitivät toimenpidettä laittomana.
Venäjä ei suinkaan ole ainoa, joka tulkitsee laveasti velvollisuuksiaan suojella kansalaisiaan vieraalla maaperällä.
– Yhdysvallat on käyttänyt sitä perustetta väärin monta kertaa, muun muassa miehittäessään Grenadan 1983.
Mainittakoon, että YK:n rooli jäi myös Grenadassa ohueksi. Tuolloin veto-oikeuttaan käytti Yhdysvallat.
——————————————————————————–
FAKTA Avunpyynnöt
Ukrainan ulkoministeri kertoi pyytäneensä sotilasliitto Natoa tutkimaan mahdollisuuksia maan alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Myös YK:n, Yhdysvaltain ja EU:n viranomaisten kanssa on keskusteltu tilanteesta.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjää voidaan painostaa vain taloudellisilla pakotteilla ja yhteistyösopimusten katkaisuilla.