HS-analyysi: Ääri-islamistit elävät sieppauksista
Helsingin Sanomat
Petja Pelli

Utrikespoliska institutets forskare Teemu Sinkkonen analyserade i Helsingin Sanomat 20.5. terroristernas syften. Enligt forskaren strävar terroristena till att öka makten inom sitt eget verksamhetsområde.

 

 

Länk till artikeln i Helsigin Sanomat

 

Panttivankien otosta on tullut viime vuosina islamistitaistelijoiden tärkein rahanlähde

Sieppaukset yleistyvät Arabian niemimaalla ja Pohjois-Afrikassa. Taustalla on terroristien vanhojen tulonlähteiden ehtyminen.

Siepataan kaukaiseen maahan päätynyt länsimaalainen. Vaaditaan lunnaat. Vangin kotimaa ei summaa ehkä maksa, mutta joku sen yleensä lopulta hoitaa, sukulainen, vakuutusyhtiö tai naapurimaan rikas sulttaani.

Lunnaat ovat nykyään huolestuttavimmin kasvava terrorismin rahoittamisen muoto, Yhdysvaltojen hallitus arvioi. Siitä kielii myös panttivankidraamojen yleistyminen.

Viime vuosikymmenen aikana terrorismiin liitetyt ryhmät suorittivat enemmän sieppauksia kuin yhtenäkään aikaisempana vuosikymmenenä, kertoo Global Terrorism Database -tietokanta.

Panttivankien otto lisääntyy nyt etenkin siellä, mihin suomalaiset ovat viime päivinä tottuneet sieppaukset yhdistämään: Arabian niemimaalla. Kalevan pariskunta siepattiin joulukuussa rutiköyhässä Jemenissä.

Terrorismin tutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta kertoo, että Euroopan lähialueilla tunnetuin lunnaiden metsästäjä on perinteisesti ollut Pohjois-Afrikan al-Qaida. Nyt idempänä on alettu ottaa mallia.

“Nyt viimeisen parin kolmen vuoden aikana on alkanut olla myös Arabian niemimaan al-Qaidan mahdollisesti tekemiä sieppauksia”, Malkki toteaa.

Ilmiö ruokkii itseään. Uutiset maksetuista lunnaista ovat polttoainetta uusille sieppauksille.

Terrorismin torjunnasta vastaava Yhdysvaltojen valtiosihteeri David Cohen piirsi lunnasrahojen käytöstä synkkää kuvaa puhuessaan hiljattain Chatham house -järjestön tilaisuudessa.

“Jäsenten rekrytointi, aivopesu, palkkojen maksu, harjoitusleirien perustaminen, aseiden ja viestintävälineiden hankinta, iskujen suunnittelu”, hän luetteli.

Nyt ei kuitenkaan välttämättä puhuta iskuista eurooppalaisten kotiovilla. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Teemu Sinkkosen mukaan terroristien tavoitteet ovat yhä useammin paikallisia. “Haetaan enemmän valtaa omalla toiminta-alueella”, hän kuvailee.

Jemenissä islamistitaistelijat yrittävät tehdä kansannousun horjuttamasta kotimaastaan tiukan islamistista valtiota.

Lopulta lunnasrahojen käyttöä on vaikea jäljittää.

Joku hoiti sieppauksen, joku toinen vankien siirtelyn, kolmas vapauttamisneuvottelut. Kaikki haluavat osansa.

Näin osa lunnaista voi päätyä islamistisen terrorin rahoitukseen, osa heimojen omiin valtapyrkimyksiin ja osa ihan vain rosvoille.

Tätä rajojen hämärtymistä alleviivaa myös Europol tuoreimmassa terrorismiraportissaan.

Esimerkiksi vuonna 2011 seitsemän virolaispyöräilijää siepanneiden libanonilaisten ainoaksi innoittajaksi paljastui lopulta silkka henkilökohtainen rahanhimo, ei mikään uskonnollinen tai poliittinen pyrkimys.

Sieppausten yleistymisen tärkeimmät syyt voi summata toteamalla, että terroristit joutuvat yhä enemmän tulemaan toimeen omillaan.

“Perusselitys on kylmän sodan päättyminen. Se vähensi valtioiden rahoitusta terroristiliikkeille”, Malkki aloittaa.

Päälle täytyy kuitenkin lisätä uudempia, WTC-iskuista seuranneita syitä.

Sekä Cohen että Malkki mainitsevat al-Qaidan heikentymisen.

Liikkeen entisestäänkin löyhä keskusjohto on rapistunut olemattomiin, kun sen johtajia on tapettu ja kansainvälisiä rahansiirtoväyliä on tukittu. Tämä on jättänyt al-Qaidan paikalliset haarat huolehtimaan itse rahoituksestaan.

Siihen sieppaukset ovat tehokas keino, varsinkin kun terroristien kotimaat usein soveltuvat niihin hyvin.

Malkin mukaan otollinen sieppausvaltio on “sopivan romahtanut”.

“Keskusvallan pitää olla sen verran heikko, että siepattuja on helppo piilotella, mutta sen verran vahva, että maassa vielä liikkuu länsimaalaisia.”