1. Suomi saa vaatimansa vakuudet Jos muut maat hyväksyvät Suomen ja Kreikan välisen vakuusjärjestelyn, euromaiden heinäkuussa sopima 160 miljardin euron tukipaketti Kreikalle voidaan toteuttaa. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Martti Hetemäen mukaan Suomen vakuus pienentäisi Kreikan valtion kassavarantoa määrällä, joka vastaisi noin kolmannesta Suomen laskennallisesta lainasta Kreikalle.
Ulkopoliittisen instituutin EU-ohjelman tutkija Tiia Lehtonen pitää epätodennäköisenä, että Suomi saisi yksinoikeuden vakuuksiin. Myös luottoluokitusyhtiö Moody’s arvioi, että muut euromaat hylkäävät Suomen ja Kreikan kahdenvälisen sopimuksen.
2. Suomen lisäksi muutkin vakuuksia vaatineet maat saavat tahtonsa läpi Hollanti, Itävalta, Slovenia ja Slovakia vastustavat vain Suomelle myönnettäviä vakuuksia ja vaativat samaa kohtelua. Hollanti väittää Suomen ja Kreikan välistä järjestelyä laittomaksi. Saksa ilmoitti tiistaina, ettei kahdenvälisiä sopimuksia saa tehdä muiden kustannuksella. Saksan hallituksen edustaja myös huomautti, että Saksa ei ole saanut kopiota Kreikan ja Suomen välisestä sopimuksesta.
”On epätodennäköistä, että tilanne kehittyisi niin, että vain pienille ja hankalille maille kehitettäisiin tällainen järjestelmä”, tutkija Tiia Lehtonen sanoo.
3. Suomi ei saa vakuuksia ja kaataa Kreikka-paketin Jos Suomi kieltäytyy osallistumasta Kreikan tukemiseen siksi, että se ei saa vakuuksia, koko heinäkuussa neuvoteltu tukipaketti todennäköisesti kaatuu.
Paketin kaatuminen voisi romuttaa markkinoiden uskon EU:n kykyyn ratkaista velkakriisi. Seurauksena voisi olla talouskriisi ja lama.
Kokoomukselle ja Sdp:lle on tärkeää pitää kiinni lupauksesta, että ilman vakuuksia lainaa ei kriisimaille heru. Lama ei kuitenkaan ole hallituksen toiveissa.
4. Suomi osallistuu pakettiin, vaikka ei saa vakuuksia ”Jos minun olisi pakko veikata, mikä näistä skenaarioista toteutuu, panisin rahani ehkä tähän vaihtoehtoon”, Lehtonen sanoo.
Suomen luopuminen vakuuksista edellyttäisi etenkin Sdp:ltä melkoista takinkääntöä.