Myrskyn jäljiltä Dohaan
Helsingin Sanomat
Matti Mielonen

Utrikespolitiska institutets programdirektör reflekterade i en intervju för Helsingin Sanomat 26.11. över Förenta staternas klimatpolitik inför FN:s klimatkonferens i Doha.

 

Länk till artikeln i Helsingin Sanomats onlinetidning, s B1  

Ilmastonmuutos ehkä auttoi Yhdysvaltain demokraattipresidentin Barack Obaman jatkokaudelle, sillä hän esiintyi johtajana maan itärannikkoa runnelleen hirmumyrsky Sandyn aikana ja voitti sillä tärkeitä viimeisiä ääniä.

Tätä mieltä on Yhdysvaltain politiikan tuntija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Sandy liitettiin keskusteluissa äärimmäisiin sääilmiöihin, joita ilmastonmuutoksen epäillään aiheuttavan. Se viritti haasteita Dohan ilmastokokoukselle, joka alkaa Qatarissa tänään maanantaina.

Yhdysvallat saapunee Dohaan silti ilman väkevää asialistaa. Sen sijaan se edistänee ilmastosopua kulisseissa painostamalla kehittyviä maita ja Kiinaa.

“Yhdysvallat ei todennäköisesti vastusta mitään, mutta se ei liity itse mihinkään sopimukseen”, Aaltola tiivistää.

“Tulee matalalla profiililla, pitää kiinni kannastaan, että kaikille pitää tulla velvoitteita kantokyvyn mukaan, etenkin Kiinalle”, lisää Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia ympäristöministeriöstä.

Yhdysvallat ei ole mukana ilmastosopimuksissa eikä käy päästökauppaa. Se ei ole suostunut sopimuksiin tai mekanismeihin, jotka uhkaisivat yhdysvaltalaisia työpaikkoja.

Ilmastosopimuksen vahvistaminen vaatii kahden kolmasosan enemmistön senaatissa. Sen sadasta paikasta 45 on republikaaneilla, joille ilmastonmuutos on kirosana.

Keväällä julkaistun mielipidekyselyn mukaan vain vähän yli puolet yhdysvaltalaisista uskoi ilmastonmuutoksen jo näkyvän ympäristössä. Aikaisempina vuosina ilmastonmuutokseen on uskonut jopa yli 60 prosenttia vastanneista.

Keskustelu luonnonkatastrofeista voi muuttaa asenteita. Pohjois-Amerikka on kärsinyt suuresti äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamista turmista, arvioi maailman suurin jälleenvakuutusyhtiö Munich Re syksyllä.

Vuodesta 1980 ovat taloudelliset menetykset Yhdysvalloissa olleet yli tuhat miljardia dollaria ja 30000 ihmistä on kuollut. Pahin katastrofi oli vuonna 2005 Yhdysvaltoihin iskenyt hirmumyrsky Katrina, joka tappoi yli tuhat ihmistä.

Tämä vuosi on ollut lämpimin Yhdysvalloissa sitten vuoden 1895, jolloin säätietoja alettiin kerätä. Kaksi kolmasosaa Yhdysvaltain viljelyalasta on kärsinyt pahimmasta kuivuudesta vuosikymmeniin.

Kuumenneessa ilmapiirissäkin Obama etenee puoliksi piilossa ja pienin askelin näyttävien julistusten sijasta. Aaltolan sanoin hän on “visionäärinen minimalisti”.

Ilmastoasioissa se voisi tarkoittaa esimerkiksi uusia päästörajoja autoille. Niitä presidentti voi määrätä ilman vastahakoisia lainsäätäjiä.

Edustajainhuoneessa on enemmistö Obaman vastustajilla republikaaneilla.

Yhdysvallat yleensäkin antaisi teknologisen kehityksen ja markkinoiden ohjata päästöjä maailmanlaajuisten sopimusten sijasta.

Esimerkkinä Obaman ujuttamispolitiikasta Aaltola mainitsee autoteollisuuden pelastuspaketin neljän vuoden takaa. Sähköautot ja vähän kuluttavat autot saivat tukea.

Saastuttavimpia hiilivoimaloita suunnitellaan suljettavaksi vuodesta 2015 niiden elohopeapäästöjen takia. Yhdysvallat tuottaa hiilellä 42 prosenttia sähköstään. Laki vähentäisi hiilivoiman tuotantoa kymmenen prosenttia.

Obaman hallinto on myös yrittänyt selvittää, miten ympäristöpäätöksillä voisi tasapainottaa taloutta. Hiilivero on yksi keino. Aaltolan mukaan sitä on pohdittu jopa konservatiivisissa ajatuspajoissa kuten Heritagessa.

Hiilivero pitää kuitenkin markkinoida ovelasti. Sekin pitää ehkä piilottaa johonkin isompaan talouden pakettiin tai tulevaan budjettiin.

“Obama ei puhu tietenkään ilmastoverosta, eikä hän puhu myöskään ilmastonmuutoksesta vaan lämpenevästä planeetasta”, Aaltola muistuttaa.

Yhdysvaltain päästöt kotimarkkinoilla vähenivät vajaat kaksi prosenttia viime vuonna, koska liuskekaasubuumi on alentanut kaasun hintaa. Kaasun päästöt ovat hiiltä pienempiä.