Utrikespolitiska institutets forskare Patrick Matschoss skrev en artikel i Turun Sanomat där han gjorde gällande att marknadsandelen för förnybar energi växer även utan politiskt stöd
.
Viime vuoden lopulla Durbanissa järjestetyn ilmastokokouksen saavutukset jäivät vähäisiksi. Siitä huolimatta koko maailman energiajärjestelmä on rakenteellisen muutoksen kynnyksellä.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) äskettäin julkaiseman raportin mukaan uusiutuvat energiamuodot tulevat olemaan tärkein osatekijä kaikissa tulevaisuuden vähähiilisissä energiajärjestelmissä. Niiden osuus voi olla jopa 80 prosenttia maailman energiantuotannosta vuoteen 2050 mennessä, jos vain poliittinen päätöksenteko tukee niiden käyttöönottoa.
Vaikka poliittinen tuki jäisi saamatta, uusiutuvien energiamuotojen markkinaosuus tulee kasvamaan. Useimpien arvioiden mukaan ne ohittavat vuoteen 2050 mennessä niin ydinenergian kuin hiilidioksidin varastoinnilla täydennetyn fossiilisten polttoaineiden käytön.
Puhtaan energian kysyntä on kasvamassa, sillä vielä nykyisin miljardit ihmiset elävät sähköverkon ulkopuolella. Samalla päästöjä on vähennettävä merkittävästi, mikäli halutaan välttää pahimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Teollisuusmaiden osalta tämä merkitsee jopa 80–95 prosentin päästövähennyksiä, kuten IPCC totesi jo vuonna 2007. Vielä ei ole ymmärretty, että tämä edellyttää täysin uutta energiajärjestelmää.
IPCC, joka on johtava kansainvälinen ilmastonmuutosta arvioiva elin, on ensimmäistä kertaa omistanut kokonaisen erikoisraportin arvioidakseen uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Raportti osoittaa, että uusiutuvissa energiamuodoissa piilee valtavat mahdollisuudet, joita vielä parantaa odotettavissa oleva tuotantokustannusten alentuminen.
Vielä uusiutuvat energiamuodot eivät kuitenkaan ole tarpeeksi kilpailukykyisiä. Tähän on kaksi syytä.
Ensinnäkin fossiilisten polttoaineiden ilmastollinen haitta ei vielä näy niiden hinnoissa, joten yhteiskunnan kannalta fossiiliset polttoaineet ovat kilpailukykyisempiä kuin niiden oikeasti pitäisi olla.
Toiseksi osa uusiutuvista energiantuotantomuodoista on vielä teknisesti lapsenkengissään. Niiden tutkimus vaatii siis lisäinvestointeja. Yksityisten investoijien kannalta taas tutkimuksen hyödyt valuvat myös yritysten ulkopuolelle, minkä vuoksi ne eivät panosta riittävästi alan innovaatioihin. Tämän vuoksi uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä ja hyödyntämistä tulisi tukea poliittisesti sen sijaan, että tyydytään vain hinnoittelemaan hiilipäästöjä.
Keskeistä on uusiutuvien energiamuotojen integroiminen olemassa oleviin järjestelmiin ja erityisesti energianjakeluun. Jonkin verran uusiutuvaa energiaa voidaan sisällyttää nykyiseen kokonaisuuteen, mutta jossain vaiheessa uusimista tarvitaan.
Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin edellyttää investointeja sähköverkkoihin, alueellisiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin, kaasun ja muiden nestemäisten polttoaineiden kuljetukseen sekä uudenlaisia kuljetustapoja ja innovatiivisia rakennuskohtaisia energiajärjestelmiä.
Teollisuusmaiden energiajärjestelmät perustuvat usein keskitettyyn, ydinvoima- tai hiilipohjaiseen tuotantoon. Voimalaitokset ovat suuria ja niitä käytetään tasaisesti läpi vuoden, jolloin systeemi on melko joustamaton ja tehoton, huolimatta lämmön ja voiman yhteistuotannosta. Energiantuotannon tehottomuus merkitsee, että loppukäyttäjät hyödyntävät vain pienen osan primäärienergiasta.
Uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä puolestaan tulee perustumaan ns. älykkääseen sähköverkkoon, joka yhdistää uusiutuvia energiamuotoja ympäri Euroopan. Tehokkuutta lisää nykyistä parempi energian varastointikapasiteetti sekä joustavampi kysyntä ja parempi kysynnän ja tarjonnan ennakointi. Jakelu ja loppukäyttö tulevat olemaan paljon tehokkaampia.
Onnistuessaan tällainen integraatio johtaa lisäksi energiaturvallisuuden lisääntymiseen, kun Euroopan energiapaletista tulee aiempaa monipuolisempi. Myös jäljelle jäävä ei-uusiutuva kapasiteetti on luonteeltaan hyvin joustavaa – poikkeuksena ydinenergia.
IPCC:n erikoisraportti osoittaa, että siirtyminen uusiutuvaan energiaan pohjautuvaan yhteiskuntaan on mahdollista ja hyödyllistä. Se aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, mutta näitä voidaan huomattavasti vähentää oikeanlaisilla poliittisilla päätöksillä. Myös viime aikoina Suomessa koetut myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset osaltaan osoittavat energiainfrastruktuurin uudistamisen tarpeen, sekä tarpeen huomioida ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät riskit. Rajoittamattoman ilmastonmuutoksen kustannukset ovat joka tapauksessa paljon korkeammat.
Patrick Matschoss
Kirjoittaja on yksi IPCC:n erikoisraportin toimittajista ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija.
TÄSTÄ ON KYSYMYS
1. Koko maailman energiajärjestelmä on rakenteellisen muutoksen kynnyksellä.
2. Puhtaan energian kysyntä on kasvamassa, sillä vielä nykyisin miljardit ihmiset elävät sähköverkon ulkopuolella.
3. Vielä uusiutuvat energiamuodot eivät kuitenkaan ole tarpeeksi kilpailukykyisiä.