Voiko presidentin jyrätä? Nato-kysymyksestä mysteeri
Uusi Suomi
Ossi Kurki-Suonio

Monet kansanedustajat ovat esittäneet ristiriitaisia tulkintoja Taxellin komitean mietinnöstä. Erityisesti keskustelua on herättänyt se, voitaisiinko Suomi liittää Natoon presidentin vastustuksesta huolimatta.

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja arvelee blogissaan, että Nato-kysymys onkin ainoa syy, miksi Vasemmistoliitto on “jämähtänyt puolustamaan” nykyistä ja epäselvää perustuslakia.

– Tämä on virhekäsitys jo siitäkin syystä, että jos tällainen hanke joskus todella tulisi ajankohtaiseksi täytyy sen ratkaisijana viime kädessä olla Suomen kansan kansanäänestyksessä, Tuomioja kirjoittaa.

Eri mieltä on kuitenkin komiteassa kokoomusta edustanut Teija Tiilikainen. Hän kertoi Uudelle Suomelle jo perjantaina, että komitean mietintö mahdollistaisi presidentin jyräämisen eduskunnassa.

– Kyllä se [muutos] koskee myös Nato-jäsenyyttä, eikä pelkästään ulkopolitiikkaa, vaan kaikkia tilanteita, joissa valtioneuvosto esittelee asian presidentille, Ulkopoliittisen instituutin johtaja totesi.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei sentään paljastanut omaa kantaansa asiaan YLEn pääministerin haastattelutunnilla. Vanhasen mukaan asiantuntijat ovat asiasta erimielisiä.

– Jos Suomi päättäisi Nato-jäsenyyttä hakea, sen takana olisi laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys, Vanhanen kuitenkin huomautti.




Kovan luokan esimerkki – Näin presidentti jyrättäisiin 


 



Uusi Suomi 12. helmikuuta
Jenni Tamminen

Komitea ehdottaa, että Suomi voitaisiin viedä Natoon vastoin presidentin tahtoa. Sama tilanne olisi Afganistan-joukoista päätettäessä.


Christoffer Taxellin johtaman perustuslakikomitean mietinnön muutosehdotus perustuslakiin tarkoittaisi toteutuessaan hyvinkin dramaattiselta kuulostavia asioita – kuten sitä, että Suomesta voisi tulla Naton jäsen vastoin presidentin tahtoa. Asian vahvistaa Uudelle Suomelle kokoomusta komiteassa edustanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

– Kyllä se [muutos] koskee myös Nato-jäsenyyttä, eikä pelkästään ulkopolitiikkaa, vaan kaikkia tilanteita, joissa valtioneuvosto esittelee asian presidentille, Tiilikainen sanoo.

Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kansainvälisten sopimusten hyväksyminen, valtioiden tunnustamiset ja liittyminen kansainvälisiin yhteisöihin, Tiilikainen kertoo.

Muutosehdotuksen mukaan hallituksen ja eduskunnan yhteinen kanta jyräisi presidentin kannan. Nykyään presidentti voi jättää hallituksen esityksen hyväksymättä, jolloin se palautuu hallituksen valmisteltavaksi. Hallitus esittää sen jälkeen uuden ratkaisuehdotuksen.

Muutos olisi siinä, että jatkossa hallituksen kanta menisi läpi sellaisenaan presidentin kannasta huolimatta, jos eduskunta olisi hallituksen kanssa samaa mieltä. Muutosten on tarkoitus koskea vasta seuraavaa presidenttiä.

Sama tilanne Afganistan-joukoissa

Toinen konkreettinen asia, johon muutos vaikuttaisi, olisivat kriisinhallintajoukot esimerkiksi Afganistanissa. Presidentillä ei käytännössä olisi enää valtaa siihen, lisätäänkö vai vähennetäänkö joukkoja.

Afganistanin lisäjoukoista aiheutui viime vuoden lopulla riita, kun puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) ja presidentti Tarja Halonen esittivät Afganistan-lisäjoukkojen kotiinpaluun ajankohdasta ristiriitaisia tietoja. Syynä oli se, ettei Häkämiehen johtama puolustusministeriö ollut pitänyt presidenttiä ajan tasalla.

Halosen mukaan Häkämiehen johtama toiminta “oli vähällä riskeerata koko poliittisen päätöksen”.

Tiilikainen kiistää, että perustuslakikomitea olisi ajatellut työssään tiettyjä konkreettisia tilanteita, kuten Afganistan-joukkoja tai Nato-jäsenyyttä.

– Ei meillä ollut esimerkkejä mielessä, ei tämä ollut räätälöity siten, Tiilikainen naurahtaa.

Tiilikainen myöntää, että enemmistöhallituksen erimielisyys eduskunnan kanssa olisi erittäin epätodennäköistä. Tämä korostaa entisestään presidentin vallan kaventumista. Toisaalta vähemmistöhallitus tuskin muutenkaan olisi kovin vahva hallitus.