Utrikepoliiska institutets programdirektör Mika Aaltola kommenterade i en intervju för Iltalehti 4.10. den explosiva situationen i Syrien som lätt kan spridas till grannländerna.
Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa on eletty sekasortoisia aikoja jo reilut kaksi vuotta. Levottomuudet ovat levinneet maasta toiseen ja valtaapitävät ovat joutuneet koville.
Tapahtumien keskiössä on tällä hetkellä Syyria, jossa käydään täysmittaista sisällissotaa. Kriisi on pysynyt pitkään maan sisäisenä, mutta keskiviikkona sotatoimet ylittivät kansallisvaltioiden rajat, kun syyrialaisten kranaatit iskivät Turkkiin.
Turkki vastasi tuleen tulella. Nyt maa harkitsee laajempaa sotilaallista operaatiota. Hallituksen on määrä pyytää lupaa lähettää sotilaita Syyrian puolelle, ja myös YK:n turvallisuusneuvosto ottanee torstaina selkkaukseen kantaa. Panokset ovat kovat.
– Syyrian sisällissota läikkyy yli, liekkeihin tulee koko ajan lisää polttoainetta ja se lietsoo toimenpiteisiin myös Turkissa. Sotatoimia on vielä tiedossa, ennustaa Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
Kansainvälinen sotilasoperaatio?
Länsimaat ovat puuttuneet arabimaiden kansannousuihin vain kerran. Tuolloin Libyan kapinalliset syöksivät Muammar Gaddafin vallasta Naton antaman ilmatuen turvin.
Syyrian tilannetta ei kuitenkaan voi suoraan verrata Libyaan, sillä geopoliittinen tilanne Lähi-idässä on huomattavasti Pohjois-Afrikkaa monimutkaisempi. Siksi kansainvälistä yhteisymmärrystä mahdollisesta operaatiosta on vaikea löytää.
– Jokainen alueellinen toimija pyrkii vahvistamaan jalansijaansa Lähi-idässä. Vahvoja, risteäviä intressejä on niin Turkilla, Yhdysvalloilla, Venäjällä kuin Israelilla kuin monella muullakin. Lisäksi Syyrian konfliktia sekoittaa Iranin kehittyvä tilanne, kertoo tutkija Lilly Korpiola Helsingin yliopistosta.
Venäjä ja Kiina ovat tähän mennessä estäneet Syyriaa koskevat päätöslauselmat YK:n turvallisuusneuvostossa. Tilanne saattaa silti muuttua nopeastikin.
– Syyrian pommitusten kaltaiset odottamattomat tapahtumat voivat aiheuttaa vyöryn, joka johtaa kansainväliseen interventioon. Sekin päivä todennäköisesti vielä koittaa, sanoo Aaltola.
Onko Turkki tosissaan?
Tutkijoiden mielestä Turkki ei tiukoista sanakäänteistä huolimatta välttämättä halua täysimittaista sotaa, ei ainakaan vielä.
– Sapelinkalistelua tämä on vielä. Turkki ei halua lisätä sisäisiä ongelmiaan, joita sillä on muun muassa oman kurdivähemmistönsä kanssa, Aaltola toteaa.
– Todellista motivaatiota on vaikea arvioida, mutta tämä lienee Lähi-idälle tyypillistä, lähinnä retorista voimannäyttöä. Länsi kuitenkin tulkitsee tämänkaltaiset lausunnot usein väärin, sillä emme ymmärrä tällaista kielenkäyttöä, kiteyttää Korpiola.
– Lähi-itä voi kuitenkin aina yllättää. Tilanteet eskaloituvat nopeasti, tutkija lisää.