Kiina ostaa yhä enemmän : Maailmankaupan painopiste on aiempaa vahvemmin Aasiassa
Helsingin Sanomat
Katja Boxberg

Utrikespolitiska institutets gästforskare Johanna Jacobsson kommenterade i Helsingin Sanomat 5.8. läget i världshandeln.

 

Länk till artikeln i Helsingin Sanomat

 

Kiinan kokonaistuonti kasvoi kymmenessä vuodessa 646 prosenttia eikä se pysähtynyt edes talouskriisiin.

Maailmankauppa kasvoi globalisaation hurjimpina vuosina 190 prosenttia.

Suurin muutoksen tekijä viime vuosikymmen aikana on tietenkin ollut Kiina, josta tuli Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen 2001.

Maan kasvuluvut ovat historiallisen suuria. Kiinan kokonaistuonti kasvoi 646 prosenttia vuosina 2002-2012.

Samaan aikaan esimerkiksi EU:n tuonti Kiinasta lisääntyi 430 prosenttia.

Maailmankaupan painopiste onkin siirtynyt aiempaa vahvemmin Aasiaan.

Asiantuntijoiden mukaan kaupan kasvu ei ole ohi. Se vain muuttaa muotoaan, kun Kiinan talouskasvu hidastuu.

Globalisaatio on pilkkonut tuotantoketjuja. Tuote tai sen komponentti voi vaihtaa maata lukuisia kertoja ennen kuin valmis tuote lähtee loppukäyttäjälleen.

Muutos näkyy myös niin kutsuttujen kehittyvien talouksien keskinäisten kauppavirtojen kasvuna.

Esimerkiksi Kiinan tuonti muista Kaakkois-Aasian maista on kymmenessä vuodessa kasvanut 827 prosenttia.

Vielä suurempia lukuja löytyy, kun tarkastelee Afrikan kauppaa. Kymmenessä vuodessa Kiinan tuonti Afrikasta on noussut 2231 prosenttia.

Kiinnostavaa on, että vaikka vuoden 2008 finanssikriisi pysäytti talouden hetkeksi lähes kokonaan, kaupan kasvu on jatkunut.

Vapaakauppasopimukset ovat vähentäneet tulleja ja purkaneet kaupan muita esteitä.

Maailmankaupan kasvu jatkuu asiantuntijoiden mukaan myös tulevina vuosina. Se kuitenkin muuttaa edelleen muotoaan, maantieteellistä painopistettään ja rakennettaan.

Kiinassa teollisuuden jalostusaste kasvaa ja työvoimavaltainen teollisuustyö siirtyy halvempiin maihin, kuten Vietnamiin tai Laosiin.

”Tuotantoketjut pilkkoutuvat ja erikoistuminen kasvaa entisestään”, sanoo hollantilaisen CPB-taloustutkimuslaitoksen tutkija Jos Ebregt. CPB tuottaa kuukausittaista World Trade Monitor -raporttia.

Ebregtin mukaan Euroopan rooli on keskittyä aiempaa enemmän pitkälle jalostettujen tuotteiden ja palveluiden kauppaan.

Suomen Pankin Kiinaan erikoistuneen tutkijan Iikka Korhosen mukaan kaupan kasvu hidastuu, koska esimerkiksi rahtikustannukset eivät voi enää laskea entiseen tahtiin.

Palveluiden kaupassa on Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Johanna Jacobssonin mukaan toisaalta paljon toistaiseksi valjastamatonta potentiaalia. Hänen mukaansa myös Afrikan rooli on nousussa.

Muutokset maailmankaupassa näkyvät siinäkin, että maiden on aiempaa vaikeampaa sovittaa yhteen kauppapolitiikkaansa. Aasian nousu on saanut muut varpailleen.

Jacobsson puhuu WTO:n ”jähmettymisestä”. Kun monenkeskiset neuvottelut kangertelevat, valtiot ovat solmineet kahdenvälisiä sopimuksia.

Esimerkkinä tästä ovat Yhdysvaltain ja EU:n neuvottelut vapaakaupasta.

Kokonaisuuden kannalta kaupan kasvu on hyödyttänyt ihmiskuntaa enemmän kuin esimerkiksi kehitysyhteistyö.

”Kaupan globalisaatiossa on ollut enemmän voittajia kuin häviäjiä”, Jacobsson sanoo.

Hollannin Haagissa Ebregt myöntää, että tulevaisuuden ennustaminen on kaupankin osalta hankalaa.

Kehitykseen vaikuttavat monet, osin vastakkaiset trendit teknologian kehittymisestä kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvuun.

Vuosituhannen vaihteessa kukaan ei osannut ennakoida, millaisen järistyksen Kiinan talouskasvu oli aiheuttamassa.

Kun eurooppalaiset johtajat vuonna 2000 kokoontuivat Portugalin Lissaboniin tekemään Euroopasta maailman kilpailukykyisintä talousaluetta, Kiinaa tuskin edes mainittiin.

”Olemme melkoisessa pimennossa tulevan suhteen”, Ebregt sanoo.