Komissio on EU:n hallitus
Helsingin Sanomat, mielipidekirjoitus

Utrikespolitiska institutets direktör Teija Tiilikainen kommenterade i sin artikel i Helsingin Sanomat EU-parlamentets talman Buzeks förslag om en politisk EU-kommission.


“Lakiehdotusten tekeminen, EU:n oikeuden noudattamisen valvonta sekä unionin ulkoinen edustaminen vastaavat jäsenmaiden hallitusten tehtäviä.”



Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Busek ehdotti Suomen vierailullaan, että komissiosta tehtäisiin aito parlamentaarinen hallitus EU:lle valitsemalla komissaarit parlamentin jäsenten keskuudesta. Toimittaja Elina Kervinen arveli (HS Talous 24.11.) ehdotuksen kaikuvan kuuroille korville. HS:n saman päivän pääkirjoituksessa ehdotuksen epäiltiin johtavan siihen, että parlamentti saisi vahvemman otteen komission aloitevallasta.


Puhemies Buzekin ehdotukset koskien yhtä hyvin komission kokoonpanon politisoimista kuin komission ja Eurooppaneuvoston presidenttien tehtävien yhdistämistä ja henkilön valintaa suoralla vaalilla ovat jo pitkään pohdinnassa olleita seuraavia askelia unionin poliittisen järjestelmän kehityksessä. Komission tehtävät eli lakiehdotusten tekeminen, EU:n oikeuden noudattamisen valvonta sekä unionin ulkoinen edustaminen vastaavat jäsenmaiden hallitusten tehtäviä.


Komission on unionin perussopimusten mukaan nautittava Euroopan parlamentin luottamusta. Parlamentti on jatkuvasti saanut vahvemman otteen tässä suhteessa esimerkiksi hyväksymällä komission puheenjohtajan sekä komission kokoonpanon. Myös komission puoluepolitisoituminen on jo alkanut: komission puheenjohtajan pitää tulla EP-vaalit voittaneesta puolueryhmästä.


Kun Euroopan parlamentti Lissabonin sopimuksessa kasvoi lainsäädäntö- ja budjettivaltansa osalta täyteen parlamentaariseen mittaan, on varsin luontevaa, että huomattavia poliittisia paineita kohdistuu seuraavaksi juuri sen komissioon kohdistuvan poliittisen valvontavallan täydentämiseksi. Suurimpana esteenä tässä suhteessa on juuri komission ei-puoluepoliittinen kokoonpano.


Mikäli puheenjohtajan ohella muutkin komissaaripaikat täytettäisiin parlamenttivaalien lopputuloksen perusteella siten, että voittavat puolueet muodostaisivat hallituksen, komission poliittinen valta ja vastuu selkeytyisivät. Silloin Euroopan parlamentti voisi tarvittaessa antaa komissiolle aidon poliittisen epäluottamuslauseen, eikä ainoastaan valvoa sen hallinnollisia käytäntöjä kuten nykyään.


Muutos ei ole suuri, mutta se on sitäkin periaatteellisempi. Keskeisinä toimijoina komissiota koottaessa toimisivat jäsenmaiden hallitusten sijaan eurooppalaiset puolueet. Maakohtaisista komissaaripaikoista toki olisi edelleen mahdollista pitää kiinni, kunhan niiden haltijat tunnustaisivat hallituksen muodostajapuolueiden poliittista väriä.


Jotta eurooppalaiset puolueet saisivat riittävän uskottavuuden hallituksen muodostajina, olisi niiden oltava keskeisemmässä roolissa myös EP-vaaleissa. Vaaleihin pitäisi käydä vahvemmin puolueiden viitoittamien yhteiseurooppalaisten teemojen puitteissa, jolloin kansalaisten puolueille antama valtakirja ulottuisi aina hallituksen muodostamiseen saakka. Tätä tehtävää silmällä pitäen eurooppalaisille puolueille ollaan parhaillaan laatimassa perustamissääntöjä sekä rahoitusta.


Buzekin ehdotus komission puheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimien yhdistämisestä veisi unionin poliittista järjestelmää presidentiaalisen järjestelmän suuntaan. Se ei ole aivan ongelmitta yhdistettävissä edellä kuvattuun parlamentaariseen linjaan. Suoralla kansanvaalilla valittu presidentti ei olisi parlamentarismin periaatteeseen nojaavan hallituksen puheenjohtaja, vaan nimenomaan Yhdysvaltojen kaltaisen presidentiaalisen järjestelmän johtohahmo, jonka tämän järjestelmän logiikkaan nojautuen tulisi muodostaa hallitus luottamustaan nauttivista henkilöistä.


Buzekin ajatukset ovat sitä vakavasti otettavaa pohdintaa, johon nojautuen EU:n poliittinen järjestelmä on kolmen vuosikymmenen aikana kehittynyt sarjasta irrallisia päätöksentekoelimiä kohti aitoa parlamentaarista järjestelmää. Seuraavat askeleet tähän suuntaan tultaneen ottamaan samassa yhteydessä, kun unionin perussopimukset avataan taloushallinnon lujittamiseksi tehtäviä muutoksia varten.