Utrikespolitiska institutets programdirektör Arkady Moshes reflekterade i en intervju för tidningen Aamulehti 19.3. över eventuella följder av Rysslands och Krims undertecknande av avtalet om Krims integrering med Ryssland.
Näkemykset: Ohjelmajohtaja Moshes tosin arvelee, että konflikti voi levitä osaan Moldovaa
Venäjä ja Krim allekirjoittivat tiistaina sopimuksen Krimin liittymisestä Venäjään. Allekirjoittajina olivat Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Krimin puolelta muun muassa pääministeri Sergei Aksjonov.
Putinin mukaan hän toimittaa keskiviikkona parlamentille lakiluonnoksen asiasta. Parlamentin hyväksyttyä luonnoksen Krimistä tulee osa Venäjää.
Aamulehti kysyi kahdelta asiantuntijalta, mitä he arvelevat Krimillä ja muualla Ukrainassa nyt tapahtuvan ja uskovatko he, että kriisi laajenee sodaksi ja myös muihin maihin.
Vastaajina ovat Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen erikoistutkija Helena Rytövuori-Apunen (R-A) ja ohjelmajohtaja Arkady Moshes (M) ulkopoliittisesta instituutista.
Mitä tapahtuu, jos Krim liittyy osaksi Venäjää? Mitä EU-maat ja Yhdysvallat silloin tekevät, entä Ukraina?
R-A: Länsi on jo päättänyt pakotteista. Toivottavasti konflikti ei laajene tästä. Pakotteet ovat toistaiseksi olleet luonteeltaan pitkälti arvokannanottoja, joilla tapahtumat on tuomittu. Ukrainan kannalta on surullista, että Venäjälle asetetuilla sanktioilla vain vaikeutetaan neuvotteluja. Ukrainan pääministeri on ollut sovittelun kannalla.
M: Länsi ei hyväksy asiaa ja yrittää pelastaa kasvonsa pakotteilla, joilla ei ole juuri vaikutusta. En usko, että Venäjää kohtaan kuitenkaan asetetaan taloudellisia pakotteita. Ukraina itse ei voi tehdä mitään.
Tilanne on tulenarka myös Itä-Ukrainassa. Pyrkiikö Venäjä liittämään senkin itseensä. Mitä sitten tapahtuu?
R-A: En usko, että Venäjällä on suoraa tarvetta puuttua Itä-Ukrainan tilanteeseen, mutta jos siellä tulee väkivaltaisuuksia, Venäjä tuskin voi jäädä katsomaan vierestä.
M: Se riippuu Ukrainasta eli siitä, miten hyvin se pystyy kontrolloimaan tilannetta alueella. Asiaa on vaikea ennakoida.
Onko vaarana, että Ukrainassa syttyy sota, joka voi levitä laajemmallekin?
R-A: Ukraina on jakautunut maa. Enemmistö Krimin asukkaista on venäjänkielisiä, jotka uskovat saavansa paremman tulevaisuuden osana Venäjää. Nikita Hrushtshev lahjoitti Krimin vuonna 1954 Ukrainalle. Jos alueella syttyy isompi konflikti, Venäjän on vaikea olla puuttumatta siihen. En kuitenkaan usko, että Venäjällä tai Natolla olisi haluja laajentaa konfliktia tai että tilanteesta kehittyy laajempaa sotilaallista yhteenottoa. Paikallinen dynamiikka voi kuitenkin olla aika arvaamatonta.
M: Sotaa tuskin syttyy, mutta jonkinlainen sotilaallinen konflikti alueella on mahdollinen. Venäjällä on intressi pitää Ukraina kontrollissaan. Kukaan ei kuitenkaan auta Ukrainaa, joka ei ole EU:n jäsen, joten sotilaallisesta konfliktista ei tulisi pitkää. Venäjän armeija on paljon Ukrainan armeijaa vahvempi. Kriisi voi levitä myös Moldovan Transnistriaan, jossa asukkailla on samanlaisia haluja liittyä Venäjään kuin krimiläisillä.
Ukrainan rajalla Itä-Moldoviassa sijaitseva Transnistria on noin 200 kilometriä pitkä ja vain 20 kilometriä leveä kaistale.
Transnistria on jo pyytänyt Venäjän duumalta, että sekin saisi liittyä Venäjään.
FAKTA
Pakotteet tuskin haittaavat
EU ja Yhdysvallat asettivat maanantaina pakotteita joukolle venäläisiä ja ukrainalaisia vaikuttajia.
Putinille tuskin koituu suurta haittaa, vaikka Venäjän talous kärsisi pakotteista. Venäjän talous on joka tapauksessa sukeltamassa ja näin Putin saa syyn syyttää lännen pakotteita talouden hiipumisesta.