Maanpetoslaki uhkaa myös Suomen Venäjä-tutkimusta
Turun Sanomat
Katariina Norontaus

Utrikespolitiska institutets programdirektör Arkady Moshes kommenterade i Turun Sanomat 2.12. den nya lagen om landsförräderi som Ryssland godkänt. Enligt Moshes kan vilken som helst utlandskontakt leda till åtal för landsförräderi.

 

 

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kommentoi Turun Sanomissa 2.12. Venäjällä hyväksyttyä uutta maanpetoslakia. Moshesin mukaan lain puitteissa melkein mikä tahansa kontakti ulkomaille voi johtaa maanpetossyytteisiin.

Uusi maanpetoslaki saattaa merkittävästi vaikeuttaa Venäjän tieteellistä tutkimusta ympäri maailman.
– On liian aikaista sanoa, mitä tapahtuu. Laki on kirjoitettu hyvin epämääräisesti. Kaikki riippuu siitä, sovelletaanko lakia laajalti vai ei, alleviivaa Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Tuore laki laajentaa maanpetoksen käsitettä merkittävällä tavalla. Vastustajien mukaan uusi laki mahdollistaa sen, että lähes kuka tahansa ulkomaalaisten kanssa tekemisissä oleva henkilö voidaan tuomita maanpetoksesta.
Moshes arvioi, että laajasti tulkittuna laki voi pelotella venäläisen tiedeyhteisön katkaisemaan kontaktejaan ulkomaille.
– Jos yksittäiselle tutkijalle esimerkiksi maksetaan ulkomailta Venäjää koskevan tutkimuksen tekemisestä, sen voisi helposti tulkita vakoiluksi.
Suomalaistutkimus
norsunluutornissa
Moshes kritisoi suomalaista Venäjän-tutkimusta.
– Kaikki on suhteellista. Verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan suomalainen Venäjän-tutkimus on hyvätasoista. On toinen kysymys, onko taso riittävä. Suomen Venäjän-tutkimukseen käyttämiin resursseihin nähden tieto voisi olla parempaakin, hän painottaa.
Moshesin mielestä monet suomalaistutkijat katsovat Venäjää akateemisesta norsunluutornista.
Hän pitää esimerkiksi norjalaista ja ruotsalaista keskustelua ja analyysiä Venäjän politiikasta huomattavasti elämänläheisempänä.
– Suomalainen tutkijayhteisö vaikutti paljon siihen, että realistinen kuva Venäjästä saapui tänne niin myöhään. Se tapahtui vasta, kun kaikille oli itsestään selvää, että Putin palaa ja liberalisointia ei ole näköpiirissä.
Moshesin mielestä Venäjän politiikan tila olisi pitänyt ymmärtää Suomessa jo vuosia aiemmin.
– Ikävä kyllä suuri osa Suomessa tuotetusta Venäjän-tutkimuksesta on ollut joko melko yhdentekevää politiikan analysoinnin kannalta tai yksinkertaisesti illuusioiden levittämistä.