Lappu luukulle!
Ilta-Sanomat
Jaana Oksanen & Elina Koivisto

Utrikespolitiska institutets forskare Charly Salonius-Pasternak gav i en intervju för Ilta-Sanomat sin syn på durationen av Förenta staternas administrationsnedläggning. 

 

Yhdysvallat: Kongressin riitely ajoi valtion työntekijät pakkolomalle, sulki nähtävyydet ja lopetti pääkaupungin jätehuollon.

Hallinnon osittainen alasajo Yhdysvalloissa alkoi eilen, kun maan kongressin demokraatit ja republikaanit eivät kyenneet sopimaan kädenvääntöä liittohallinnon rahoittamisesta määräaikaan mennessä.

Ensimmäistä kertaa 17 vuoteen Yhdysvalloissa ryhdyttiin sulkemaan valtion laitoksia, minkä seurauksena muun muassa kansallispuistot laittavat lapun luukulle ja lääketieteelliset tutkimushankkeet pysähtyvät. Pakkoloma uhkaa noin 800000 valtion työntekijää ja kymmenet tuhannet vanginvartijat, lennonjohtajat sekä rajavartijat joutuvat töihin ilman palkkaa.

Hallinnon rahoittaminen on nyt jäissä, koska demokraattienemmistöinen senaatti hylkäsi eilen aamulla Suomen aikaa republikaanien tekemän kolmannen budjettiesityksen.

Kiistan keskiössä on esitykseen sisällytetty vaatimus presidentti Barack Obaman terveydenhuoltouudistuksen lykkäämisestä, mitä demokraatit eivät voineet hyväksyä.

Nyt Yhdysvalloissa seurataan kiivasta väittelyä, jossa molemmat osapuolet syyttävät takaiskusta toisiaan. Samalla valtion leivissä työskentelevät odottavat jännittyneinä, siirtyykö palkkapäivä muutamalla päivällä vai kenties viikoilla.

IS kertoo, mistä rahoituskiistassa on kyse ja miten se vaikuttaa tavallisten ihmisten elämään. JAANA OKSANEN

ELINA KOIVISTO Lähteet: Washington Post, Reuters, CNN, ABC News

 

Uhka elpyvälle taloudelle? Presidentti Barack Obama varoitti vuosien talousahdingosta toipuvan maan talouden kärsivän, jos pattitilanne kongressissa pitkittyy ja sulkee maan suurimman työnantajan, armeijan. Maanantai-iltana kongressi hyväksyikin sopimuksen, jonka mukaan palveluksessa olevat sotilaat saavat myös jatkossa palkkansa.

Kädenvääntö Capitol-kukkulalla on herättänyt huolta myös siitä, kykeneekö riitelevä kongressi tekemään päätöksiä valtion velkakaton nostamisesta ja lisävelan ottamisesta. Tämä on toinen suuri talouskiista, jonka käsittely koittaa jo kahden viikon kuluttua. Päätöksenteon halvaantuessa pahasti velkaantunut Yhdysvallat voisi ajautua maksuvaikeuksiin. Ratkaisun pitkittymisellä olisi vaikutusta myös maailmantalouteen. – Uskon, että sopu maltillisten republikaanien ja demokraattien välillä saadaan helpommin aikaan velkakattoasiassa kuin tässä nyt käsillä olevassa rahoituskiistassa, sanoo Ulkopolitiikan instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Hänen mukaansa rahoituskiistan suunta kertoo paljon siitä, miten neuvottelut velkakaton nostamisesta päättyvät.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että kiistelyn vaikutukset ovat jo nyt hyvin konkreettiset. – Tästä päivästä lähtien Amerikassa on iso joukko ihmisiä, joilla on vähemmän rahaa käyttää ja kuluttaa.

Alasajosta kallis lasku Yhdysvaltalaiset taloustieteilijät arvioivat, että hallinnon alasajo maksaa valtiolle 300 miljoonaa dollaria eli yli 220 miljoonaa euroa päivässä. Arvioiden mukaan lomautukset kestäisivät ainakin viikon.

Salonius-Pasternak uskoo, että katkoksessa puhutaan muutamasta päivästä ja korkeintaan viikoista. – Tilanteeseen vaikuttaa hyvin ratkaisevasti se, kuinka republikaanien noin 50 ääriedustajaa näkevät tilanteen. Jos he katsovat, että he saavat tukijoidensa taholta rahallista kannatusta asialleen, he saattavat jatkaa teatteriaan, Salonius-Pasternak toteaa. – Mutta jos republikaanien johto saa puolueessa läpi viestin, jonka mukaan vuoden 2014 kongressivaaleja ja vuoden 2016 presidentinvaaleja ajatellen taipuminen kannattaa, hallinnon sulkutila kestää korkeintaan muutaman päivän, hän arvioi.

“Kuin ase olisi laitettu ohimolle” Ensi vuoden kongressivaaleja silmällä pitäen kiistan osapuolet ovat sälyttäneet vastuun hallinnon alasajosta toistensa niskoille. Obama syytti republikaaneja liiallisesta kiitollisuudenvelasta konservatiiviselle teekutsuliikkeelle, joka vastustaa jyrkästi presidentin terveydenhuoltouudistusta. Demokraattisenaattoreiden mielestä republikaanien vaatimukset kompromissiesityksessä olivat kuin “aseen laittaminen ohimolle”. – Tämä on tekosyy saada teekutsuliikkeen republikaanit tyytyväisiksi, ja heidän hyvin outo esityksensä vain loukkaa amerikkalaisia, senaatin enemmistöjohtaja Harry Reid sanoi.

Hän kehotti edustajainhuoneen republikaanipuheenjohtajaa John A. Boehneria luopumaan hyökkäyksistä terveydenhoitolakia vastaan ja säätämään yksinkertaisen lain, jolla turvataan liittohallinnon toiminta. – Muuten vastuu tästä republikaanien aiheuttamasta hallinnon alasajosta on yksinomaan hänen hartioillaan, Reid varoitti Washingtonin Postin mukaan.

Demokraatit pitävät pintansa Kyselyjen mukaan suurin osa äänestäjistä syyttää hallinnon lamaantumisesta republikaaneja, joiden katsottiin olevan syyllinen myös vuoden 1996 alasajoon. Salonius-Pasternakin mielestä on selvää, että pattitilanne johtuu yksinomaan heistä. – Puolueen äärivähemmistö haluaa, että laki, jota se vihaa, muuttuisi kiristämällä, koska he eivät saa muutosta läpi perustuslain puitteissa.

Vaarana kuitenkin on, että peli kääntyy rajusti heitä vastaan. Poliittiset panokset ovat korkeat, koska republikaanit haluavat saada senaatin hallintaansa ensi vuoden vaaleissa. – Joku voittaa ja joku häviää. Nyt näyttää siltä, että demokraateilla on etulyöntiasema, Quinnipiacin yliopiston mielipidetutkija Peter Brown kommentoi Reutersille.

Salonius-Pasternakin mukaan republikaanien on turha elätellä toiveita siitä, että vastapuoli antaisi periksi ja suostuisi terveydenhuoltouudistuksen lykkäämiseen. – Heillä ei ole mitään mahdollisuuksia. Ratkaisu on nyt täysin republikaanien käsissä.