Lontoon kokous tarjosi kättä Talibanille muttei al-Qaidalle
Turun Sanomat
Elina Tuukkanen

Al-Qaida elää mutta hajallaan

Yhdysvaltain ja lännen vastaista sotaa käyvä al-Qaida on nykyisin monitasoinen harmaa verkosto.

Sillä on – ilmeisesti – edelleen Afganistanin ja Pakistanin rajoilla piilotteleva ja yhä Osama bin Ladenin johtama pieni ydinjoukkonsa, mutta al-Qaidan nimiin tehtävistä erilaisista terrori-iskuista vain osa on enää suoraan järjestön tekosia.

Al-Qaida vaikuttaa ennemminkin erilaisten ryhmien yhteisinä tavoitteina ja ideologiana.

Saudiarabialaista syntyperää oleva bin Laden loi al-Qaidan perustan 1980-luvulla. Yhdysvallat ja liittolaiset käynnistivät sitä ja Afganistanin fundamentalistista Taliban-liikettä vastaan sodan syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen 2001.

Lontoon Afganistan-kokouksessa torstaina valtionjohtajat päättivät yrittää neuvotteluyhteyttä Talibaniin, mutta niin että hanke ei koske al-Qaidan terroristeja.

Bin Ladenin uskotaan elävän

Terrorismin tutkija Toby Archer sanoo useimpien al-Qaida-tutkijoiden ajattelevan, että järjestö ja bin Laden ovat elossa – vaikka jotkut väittävät toista.

–Ydinryhmä saattaa olla vain muutamia satoja ihmisiä joko Afganistanissa tai mahdollisesti Pakistanissa rajan takana, Archer kuvaa.

Hän tekee selvän eron al-Qaidan ja Talibanin välillä. Arabitaustaisella al-Qaidalla ja Talibanilla on samoja ideologisia ja poliittisia päämääriä, mutta ne eivät Archerin mielestä ole yhteneväinen organisaatio siinä mielessä kuin esimerkiksi amerikkalaiset tahot usein antavat ymmärtää.

Ryhmien yhteydet al-Qaidaan kirjavia

Eri puolilla maailmaa toimivien radikaalien, islamilaista pyhää sotaa käyvien ryhmien yhteydet al-Qaidan ytimeen ovat kirjavat.

–Mahdollisesti joillakin on yhteyksiä Afganistanissa tai Pakistanissa olevaan al-Qaidaan, toisilla taas ei ole kiinteitä yhteyksiä ja ryhmät vain tavallaan hyväksyvät ydinryhmän, bin Ladenin ja kakkosmiehen Ayman al-Zawahirin asenteet, Archer sanoo.

Pohjois-Afrikassa ja Jemenissä toimii al-Qaidan paikallisiksi ryhmiksi kutsuttavia terroristisoluja, joilla on yhteyksiä alkuperäiseen järjestöön.

Algeriassa ja Pohjois-Afrikassa toimiva yksi al-Qaidan linkki on nimennyt itsensä Islamilaisen Maghrebin al-Qaidaksi. Toiminta kumpuaa alueen konflikteista, erityisesti Algerian 1990-luvun sisällissodasta.

Irakissa al-Qaida oli vahvimmillaan keskellä sotaa viitisen vuotta sitten. Ääriryhmä menetti irakilaisten tuen erittäin veristen, myös siviileihin kohdistuneiden terrori-iskujensa vuoksi. Ryhmää johtanut Abu Musab al-Zarqawi kuoli 2006.

Jemenin al-Qaida-ryhmistä on puhuttu joulupäivän terrorihankkeen vuoksi; Jemenissä koulutettu nigerialainen yritti räjäyttää Detroitiin laskeutuneen koneen mutta epäonnistui. Al-Qaidan on järjestänyt pommi-iskuja Jemenissä.

Archerin mielestä ryhmät eivät kokonsa vuoksi kuitenkaan ole maan hallituksen pahin ongelma vaan kahdella rintamalla käytävä sisällissota.

Tiedot ovat epävarmoja

Al-Qaida-kysymyksen ongelma on, että tiedot siitä ovat epävarmoja. Järjestöön vedotaan usein, kun tavoitteena on avun saaminen Yhdysvalloista tai Euroopan maista.

–Eri maiden viranomaiset käyttävät al-Qaidan nimeä samalla lailla kuin sanaa terrorismi, ja on paljon tapauksia, joissa eri maiden perinteistä kotimaista terrorismia tai separatistisia liikkeitä yritetään yhdistää al-Qaidaan, Archer sanoo.

Hänestä on ennen kaikkea määrittelykysymys, voidaanko tai halutaanko al-Qaidaan linkittää esimerkiksi Afganistanissa 1990-luvulla sotinut taistelija, joka kotimaahan palattuaan perustaa radikaalin ääriryhmän mutta jonka al-Qaida-yhteyksistä ei ole tietoa.