Toiveet Lähi-idän rauhasta olivat jos mahdollista tavallistakin vähäisemmät, kun Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden matkusti maanantaina nelipäiväiselle Israelin-vierailulleen.
Bidenin mukana seuranneen erikoislähettilään George Mitchellin on määrä välittää epäsuoria neuvotteluja palestiinalaishallinnon ja Israelin hallituksen välillä, yli vuoden tauon jälkeen. Palestiinalaisten pääneuvottelija Saeb Erekat nimitti niitä uutistoimisto Reutersin mukaan ”viimeiseksi mahdollisuudeksi pitää Lähi-idän rauhanprosessi hengissä”.
Erekat edustaa Länsirannalla päämajaansa pitävää palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin hallintoa. Gazassa valtaa pitää Hamas, joka on niin Israelin kuin Yhdysvaltainkin silmissä terroristijärjestö.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama tosin vihjaili viime kesäkuun Kairon-puheessaan, että Hamas ei ole ikuisesti ulkona neuvotteluista vaan voi vaikuttaa asiaan omalla käytöksellään. Hamasin edustajia on luultavasti kuultukin, julkisuudelta piilossa.
Muuten Obaman Kairossa muslimimaille esittämä rauhankutsu on kääntynyt vajaassa vuodessa lähinnä itseään vastaan.
Arabimaiden mielestä puheesta ei seurannut mitään. Israel puolestaan ei lämpene Obaman puheille ja vaatimuksille, joiden mukaan siirtokuntien rakentaminen miehitetyille alueille pitäisi lopettaa.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu juhlisti varapresidentti Bidenin saapumista maanantaina ilmoittamalla yli sadan uuden asunnon rakentamisesta Länsirannan siirtokuntiin.
Kun Joe ja Jill Biden haarukoivat päivällistä Benjamin ja Sara Netanjahun kanssa Tel Avivissa, kääntyy puhe todennäköisesti useammin sotaan kuin rauhaan.
”Siellä jo koordinoidaan yhteistä iskua tai, mikä todennäköisempää, Yhdysvallat houkuttelee Israelia odottamaan vielä hetken”, arvelee akatemiatutkija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
Joe Bidenin ja Benjamin Netanjahun oletetaan keskustelevan iskusta Iranin ydintutkimuslaitoksiin. Biden kommentoi aihetta matkansa aattona israelilaiselle Yedioth Ahronoth -lehdelle.
”Vaikken voi vasta esittämäänne hypoteettiseen kysymykseen Iranista, voin luvata Israelin kansalle, että me vastaamme kaikkiin sen liittolaisenamme kohtaamiin turvallisuushaasteisiin yhdessä”, Biden muotoili.
YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut Iranille pakotteita, koska sen ydinohjelmalla epäillään olevan sotilaallisia tarkoituksia.
Israelin iskua Iraniin on odotettu, sillä Israel on tehnyt ”ennaltaehkäiseviä iskuja” ydinkohteisiin aiemminkin: 1981 Irakiin ja 2007 Syyriaan.
Iskun välittömiin seurauksiin kuuluisivat todennäköisesti Iranin tukeman Hizbollah-järjestön raketti- ja ohjusiskut Israeliin. Niinpä on mahdollista, että Israel miehittäisi Etelä-Libanonin jo ennen iskuja Iraniin. Israelin kovapuheinen ulkoministeri Avigdor Lieberman on puhunut Libanonin-hyökkäyksen puolesta.
Iranin mahdollisista vastatoimista riippuisi, mihin mittoihin Israelin iskun seuraukset paisuisivat. Teoriassa Iranin vaihtoehtoihin kuuluu muun muassa Hormuzin salmen sulkeminen miinoilla ja upotetuilla laivoilla. Tämä heiluttelisi öljymarkkinoita ja koko maailmaa.
”Joku sanoi Ulkopoliittisessa instituutissa, ettei kolmas maailmansota ole tänä päivänä missään konfliktissa lähempänä kuin tässä”, tutkija Mika Aaltola huomauttaa.
Lähi-itä pettyi Obamaan
Helsingin Sanomat
Pekka Hakala