Merkel raivostui Obamalle: Saksa epäilee Yhdysvaltojen urkkineen tietoja liittokanslerin yksityisestä puhelimesta
Helsingin Sanomat
Satu Helin & Katarina Baer & Tuomas Niskakangas

Utrikespolitiska insttutets forskare Mikael Wigell kommenterade i en intervju för Helsingin Sanomat 24.10. följderna av Förenta staternas spionageskandal i Latinamerika.

Länk till artikeln i Helsingin Sanomat

Tietovuotaja Edward Snowdenin ensimmäisistä Yhdysvaltojen vakoilupaljastuksista on neljä kuukautta, mutta diplomaattinen kuohunta ei ota tyyntyäkseen. Euroopassa se on tällä viikolla vain yltynyt.

Yhdysvallat yritti keskiviikkona hillitä uusimpia vakoilupaljastuksia koskevaa raivoa. Presidentti Barack Obama rauhoitteli puhelimessa Saksan liittokansleria Angela Merkeliä, joka epäili Yhdysvaltojen urkkivan hänen yksityistä matkapuhelintaan.

Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan on viitteitä, että Merkel olisi vuosia ollut Yhdysvaltain salaisen tiedustelun kohteena.

Merkel teki puhelussaan Obamalle selväksi, että “hän tuomitsee käytännön täysin, jos se osoittautuu todeksi”, Merkelin tiedottaja Steffen Seibert sanoi Spiegelin verkkolehdelle.

Lehden mukaan vakoiluepäily otetaan Saksan hallituksessa tosissaan. Viranomaiset ovat käyneet läpi Der Spiegelin tutkimukset.

Presidentin tiedottajan Jay Carneyn mukaan Obama vakuutti Merkelille, että Yhdysvallat ei vakoile Merkeliä.

“Yhdysvallat ei tarkkaile eikä tule tarkkailemaan kanslerin viestintää”, Carney sanoi USA Todayn mukaan. Vastaus jätti avoimeksi sen, onko tätä tapahtunut aikaisemmin.

Merkel on aikaisemmin suhtautunut muita Euroopan johtajia suopeammin Yhdysvaltojen vakoiluohjelmaan ja muistuttanut hyödyistä, joita ohjelmalla on myös Yhdysvaltojen liittolaisille Euroopassa.

Merkelin raivonpurkaus oli jatkoa alkuviikon kuohunnalle Euroopassa. Ensin pillastui Ranska, kun ranskalainen Le Monde ja Der Spiegel maanantaina kertoivat Yhdysvaltojen keränneen Ranskassa tietoa kymmenistä miljoonista puheluista.

Le Monden mukaan Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuusvirasto NSA oli myös salakuunnellut muun muassa Ranskan YK-edustustoa ja suurlähetystöjä.

“Paljastukset ovat epätarkkoja ja harhaanjohtavia”, sanoi Yhdysvaltain tiedustelun päällikkö James Clapper AFP:lle.

Ranskan johto on julkisuudessa antanut ymmärtää ottavansa vakoilu-uutiset vakavasti.

Presidentti François Hollande soitti maanantaina presidentti Barack Obamalle ilmaistakseen “syvän paheksuntansa”. Yhdysvaltain suurlähettiläs kutsuttiin höykytettäväksi.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtajan Juhana Aunesluoman mielestä kyse ei ole diplomaattisesta kriisistä. “Kansa on oikeutetusti pöyristynyt vakoilupaljastuksista, ja Hollande on erittäin epäsuosittu johtaja. Hollanden on varmasti järkevämpää olla vihainen kansansa rinnalla kuin yrittää hyssytellä suuttumusta.”

Aunesluoma ei usko, että NSA-paljastuksilla on pitkän aikavälin vaikutuksia Yhdysvaltojen ja Ranskan tai muiden Euroopan maiden välisiin suhteisiin.

Hänen mukaansa niitä koeteltiin todenteolla silloin, kun Yhdysvallat päätti hyökätä Irakiin vuonna 2003, ja Ranska kieltäytyi lähtemästä sotaan Yhdysvaltojen ja Britannian rinnalla.

“NSA-kriisi ei ole haastanut suhteita samalla tavalla.”

Euroopan unionissa jatkuvilla urkintapaljastuksilla voi sen sijaan olla konkreettisia seurauksia. EU suunnittelee tietosuojaan liittyvien sääntöjen kiristämisestä Euroopassa.

Tavoitteena on rajoittaa yhdysvaltalaisten verkkoyhtiöiden oikeutta välittää Euroopassa kerättyjä tietoja Yhdysvaltoihin miljoonasakkojen uhalla.

Uudistus on ollut kahden vuoden ajan jäissä, osaksi Yhdysvaltojen ankaran vastustuksen vuoksi.

“Esitys olisi edennyt NSA-paljastuksista huolimatta. Mutta niiden ansiosta on ehkä mahdollista, että uudet säännöt tulevat voimaan jo ensi keväänä”, sanoo tietosuojalaista europarlamentissa vastaava Jan Philipp Albrecht.

Aunesluoma on samaa mieltä.

“Yksityisyydensuoja on ollut EU:ssa 2000-luvun suurimpia kysymyksistä. Urkintaskandaali on korostanut ja vahvistanut keskustelua, mutta ei käynnistänyt sitä.”

Toistaiseksi NSA-vyyhti on aiheuttanut suurimman diplomaattisen haavan EU:n itäpuolella.

Venäjä myönsi elokuun alussa NSA-paljastukset tehneelle tietovuotajalle Edward Snowdenille väliaikaisen turvapaikan. Kuusi päivää tämän jälkeen Obama perui valtiovierailunsa Venäjälle. Kiistaa pidettiin merkkinä siitä, että Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien suhteet olivat jäisimmät vuosiin.

Snowden jäi Moskovaan, mutta Yhdysvallat sai maistaa omaa lääkettään jo muutaman viikon kuluttua. Brasilian presidentti Dilma Rousseff nöyryytti Yhdysvaltoja perumalla valtiovierailunsa syyskuussa.

Perumisesta päätettiin pian sen jälkeen, kun brasilialainen TV Globo paljasti NSA:n vakoilleen Rousseffin ja hänen avustajiensa välistä viestintää.

“NSA:n vaikutus Brasiliaan on ollut Latinalaisessa Amerikassa konkreettisin, sillä Brasilian ja Yhdysvaltojen välit ovat lähentyneet Rousseffin kaudella. Nyt siinä tuli takapakkia”, sanoo Latinalaisen Amerikan tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista.

Der Spiegel paljasti NSA:n vakoilleen myös Meksikon hallituksen viestintää vuosien ajan ja lukeneen edellisen presidentin Felipe Calderonin sähköposteja. Calderonia NSA piti Spiegelin mukaan “tuottoisana lähteenä”. Meksikon ulkoministeriö vaati Obaman hallinnolta selvitystä.

Latinalaisen Amerikan, Yhdysvaltojen ja Euroopan välit alkoivat kiristyä vakoiluskandaalin vuoksi jo kesällä, kun Bolivian presidenttiä Evo Moralesia kuljettanut yksityiskone pakotettiin alas kesken lennon.

Tietovuotaja Snowdenin huhuttiin olevan Moralesia kuljettaneen koneen kyydissä, kun Morales oli palaamassa konferenssimatkalta Moskovasta.

Espanja, Italia, Portugali ja Ranska eivät päästäneet konetta ilmatilaansa, vaan se laskeutui Wienin lentokentälle, jossa viranomaiset tutkivat sen.

Snowdenia ei löytynyt.

Kaikki neljä maata pyysivät anteeksi menettelyään.

Morales leppyi Euroopalle, mutta ei antanut anteeksi Yhdysvalloille. Syyskuussa pidetyssä YK:n yleiskokouksessa hän vaati YK:n päämajaa siirrettäväksi pois New Yorkista.

Wigellin mielestä vakoilupaljastusten vaikutukset Latinalaiseen Amerikkaan ovat pienemmät kuin Euroopasta käsin näyttää.

“Ne eivät heikennä esimerkiksi Bolivian ennestään huonoja USA-suhteita, mutta eivät myöskään muuta tilannetta niissä maissa, joissa suhteet ovat hyvät”, Wigell sanoo.

“Eikä Brasiliankaan USA-suhteiden viilentyminen jää pysyväksi.”

Helsingin Sanomat | 24.10.2013