Nato anföll, ledarna fick inte veta det

Oslo. Yhdysvaltain merijalkaväen joukot aloittivat Afganistanissa siihen asti suurimman hyökkäyksensä kertomatta asiasta Naton johdolle. Naton korkeimmat siviilijohtajat saivat kuulla operaatio Miekaniskusta vasta sen alettua 2. heinäkuuta 2009.

Norjan vakituinen Nato-edustaja kertoi kuulleensa hyökkäyksestä vasta uutisista, eikä edes Naton silloinen pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer saanut tietää hyökkäyksestä etukäteen.

Naton siviilijohtajat paheksuivat tiedotusvajetta Naton korkeimman päättävän elimen Pohjois-Atlantin neuvoston kokouksessa viikkoa myöhemmin. Asia selviää Wikileaksille vuodetuista asiakirjoista. HS tutustui Aftenposten-lehden hankkimaan aineistoon Oslossa.

Yhdysvaltain merijalkaväki iski Helmandin maakunnassa Etelä-Afganistanissa Taleban-kapinallisten asemiin aamuyöllä 2. heinäkuuta.

Neljäätuhatta merijalkaväen sotilasta avusti 650 Afganistanin armeijan sotilasta.

Naton pääesikunta eli Naton sotilaallinen johto lähetti hyökkäyksen jo alettua Naton siviilijohdolle eli Pohjois-Atlantin neuvostolle kirjeen.

Kirjeessä pääesikunta pahoitteli poikkeamista normaalikäytännöstä, jonka mukaan suurista operaatioista tiedotetaan Naton siviilijohdolle.

Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontui seuraavan kerran 8. heinäkuuta, kun taistelut olivat pääosin jo ohi. Kokouksessa Naton varapääsihteeri Claudio Bisogniero otti kirjeen esiin. Myös muiden maiden edustajat yhtyivät arvosteluun. Kanada huomautti, että ”suurista operaatioista” olisi tärkeä tietää etukäteen.

Tiedot kokouksesta ovat peräisin sähkeestä, joka on lähetetty Yhdysvaltain Nato-edustustosta heinäkuun 13. päivänä 2009.

Naton johtajat olivat syyttäneet Afganistanin sodanjohtoa huonosta tiedottamisesta jo kahta vuotta aiemmin.
Maaliskuussa 2007 meneillään oli Akhilles-nimellä kulkenut operaatio. Noin 4500 sotilasta osallistui silloin Etelä-Afganistanin Helmandissa taisteluihin, joita käytiin noin kahden kuukauden aikana.

Operaatio alkoi maaliskuun kuudentena.

Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontui 7. maaliskuuta. Kokouksessa Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer ”avasi pelin” syyttämällä sodanjohtoa puutteellisesta tiedottamisesta, kertoi Yhdysvaltain Nato-edustustosta seuraavana päivänä lähetetty sähke.

”Hän tai Pohjois-Atlantin neuvosto ei ollut saanut tarpeeksi tietoa operaatiosta [ennen sen alkamista]”, diplomaattisähkeessä kirjoitetaan.

Ranskan edustaja vaati kokouksessa sotaa ”tiukempaan poliittiseen ohjaukseen”. Vaatimukseen yhtyivät Espanjan, Saksan, Belgian ja Norjan edustajat.

Tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että Naton siviilijohtajat ovat turhautuneet lähinnä käytännöllisistä syistä. ”Sotilasjohto ei voi hyväksyttää kaikkia yksittäisiä kohteita poliittisesti. Kaikki [Naton johtajat] varmasti hyväksyvät tämän.”

”Viime kädessä kysymys on siitä, mikä on ’merkittävä operaatio'”, Salonius-Pasternak sanoo.
”Etenkin operaatio Miekanisku täyttää määritelmän, koska sille annettiin niin merkittävä poliittinen painoarvo. Operaation piti olla esimerkki siitä, että Afganistanin sodassa saavutetaan tuloksia.”