Nato tulee taas!
Iltalehti
Jyrki Karvinen

Utrikespolitiska institutets direktör Teija Tiilikainen berättade i en intervju för Iltalehti 24.8. vilka förväntningar hon ställer på den nya säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen.

 

 

Uusi puolustusselonteko avannee taas liittoutumiskamppailun.

Sotilaallisen liittoutumisen arviointi halutaan mukaan valmisteilla olevaan puolustusselontekoon. Sitä haluavat niin Ulkopoliittisen instituutin UPI:n johtaja Teija Tiilikainen kuin korkea selonteon valmistelija, joka ei valmistelun alkuvaiheessa halua esiintyä nimellään.
Iltalehden haastattelemaa selonteon valmistelijaa mietityttää eri osa-alueista eniten se, miten sotilaallista liittoutumista lopulta käsitellään puolustusselonteossa.
– Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta vain neljällä asialla on väliä. Ne ovat Venäjä, Yhdysvallat, EU ja Nato. Suomen on reagoitava, jos jokin noista liikkuu, ja tällä hetkellä kaikki liikkuvat, hän sanoo.
Valmistelijan mukaan puolustuksen suunnittelun kannalta tilanne on erittäin hankala, kun Suomella on Nato-optio.
Hän sanoo, että suunnittelu olisi vankemmalla pohjalla, jos ilmoitettaisiin, että 25 vuoteen emme hae jäsenyyttä kuin se, että ”ehkä haemme joskus”. Hän tokaisee suoraan, että laaja ja syvä kumppanuusyhteistyö ilman osallistumista Naton suunnitteluun ja päätöksentekoon ei ole enää kestävä ratkaisu.
– Ulkovaltoja tulevassa selonteossa kiinnostaa vain siinä oleva Nato-linjaus, selonteon laatija napauttaa.

”Yli vaalikauden”
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tiilikainen toivoo valmisteilla olevalta turvallisuus- ja puolustuspoliittiselta selonteolta yli vaalikauden ulottuvaa ”poliittista havainnointia, jossa ei tuijoteta vain kansallisiin kysymyksiin, vaan tarkastellaan turvallisuusympäristöä laajemmin”.
Tiilikaisen mielestä selonteossa pitää arvioida sitä, onko eurooppalainen puolustusyhteistyö ”siinä kuosissa”, että se kestää Yhdysvaltojen sotilaallisten voimavarojen vetämisen Euroopasta.
Tiilikainen uskoo, että pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma, jossa todetaan, ettei nykyinen hallitus valmistele Nato-jäsenyyshakemusta, toteutetaan sellaisenaan.
– Selonteon on kuitenkin katsottava pidemmälle, yli vaalikauden, Tiilikainen sanoo, ja haluaa sotilaallisen liittoutumisen käsittelyä selonteossa.
Selonteon laatija myöntää, että lähtökohdat pitkän aikavälin puolustuspoliittisen linjauksen kirjoittamiselle ovat poliittisesti erittäin hankalat.
– Meillä on selonteossa neljä pääkohtaa: yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustus, liittoutuminen ja resurssit. Näistä kolme ensimmäistä on poliittisesti etukäteen lukittu, ja vain resurssien kokoa eli armeijan suorituskykyä voidaan määritellä uudelleen. Kun samaan aikaan tiedämme, että nykyisillä rahoilla saamme jatkossa vähemmän, tilanne voi johtaa puolustuskyvyn vähenemiseen, selonteon laatija pohtii.