Uutisanalyysi: Ukraina ja Venäjä tienhaarassa
Aamulehti
Ilkka Timonen

Utrikespolitiska institutets äldre forskare Kristi Raik analyserade i en intervju för tidningen Aamulehti 15.4. hur krisen i östra Ukraina möjligtvis löses.

Ratkeaako Itä-Ukrainan tilanne rauhanomaisesti vai ylittävätkö Venäjän asevoimat maiden välisen rajan?
Kolmea skenaariota arvioivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik ja Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula.
RAUHASKENAARIO
Osapuolet sopivat
Ukrainan hallinto jousti jo viime viikolla ja tarjosi itäisille alueille enemmän autonomiaa ja lupasi turvata venäjän kielen aseman. Tilanne kuitenkin eteni rakennusten valtauksiin.
Krista Raik katsoo, että Ukrainan hallitus ei pysty enää tarjoamaan kapinallisille mitään sellaista, joka laukaisisi tilanteen rauhanomaisesti.
Tommi Koivulan mukaan hallitus ja kapinalliset saattavat vielä päätyä sopuun. Separatistit ehkä pelästyvät hallituksen päättäväisyyttä palauttaa järjestys kaikin mahdollisin keinoin.
Kapinalliset todennäköisesti tottelevat Moskovasta tulevia viestejä.
Itä-Ukrainan tilanne voi laueta torstaina alkavissa kansainvälisissä neuvotteluissa, joissa Ukrainan ja Venäjän lisäksi ovat mukana EU ja Yhdysvallat.
Kapina kuivuisi kasaan, jos Venäjä saataisiin vetämään tukensa pois separatisteilta, joilla ei ole laaja kannatusta Itä-Ukrainan väestön keskuudessa – toisin kuin Krimillä.
Venäjän tavoitteena on saada Ukrainasta sotilaallisesti liittoutumaton liittovaltio. Suostuisiko Ukraina tähän?
MAIDANIN MALLI
Jännittynyt tilanne venyy
Tilanne voi pitkittyä viikosta toiseen jatkuvaksi kyräilyksi, joka ajoittain puhkeaa väkivaltaisuuksiin, samoin kuin kävi Kiovan Maidanin aukiolla.
Todennäköisin skenaario, nopeaa ratkaisua ei ole näköpiirissä. Tilanne on räjähdysherkkä, kapinalliset tuskin pystyvät pysymään asemissaan yrittämättä jotain ratkaisua.
Venäjä käyttää Itä-Ukrainan levottomuuksia keinona osoittaa maailmalle, että Kiovan hallitus on toimintakyvytön ja että Ukraina on epäonnistunut valtio.
Ukrainan pitäminen viikosta toiseen epävarmuuden tilassa sopii Venäjälle, se pyrkii tällä tavalla muun muassa pilaamaan Ukrainan toukokuussa pidettävät presidentinvaalit.
Venäjä haluaa Kiovaan hallituksen, joka on sovinnollisempi Venäjään päin.
Venäjän tavoitteena on Ukrainan nykyisen hallinnon murentaminen, minkä puolesta tilanteen pitkittyminen toimisi. Moskovalle Ukrainan nykyinen vallankumouksen myötä valtaan noussut länsimielinen hallinto on kauhistus sisäpoliittisesti. Mitä jos vastaavaan innostutaan myös Venäjän rajojen sisällä?
KRIMIN MALLI
Venäjä hyökkää Itä-Ukrainaan
Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajan tuntumaan vahvat sotilaalliset voimat. Hyökkäys toteuttaisi Krimin mallin eli Venäjä ottaisi Itä-Ukrainan sotilaallisesti haltuunsa. Poliittinen kynnys maahantunkeutumiselle on korkea.
Epätodennäköinen skenaario, jos Venäjä arvioi riskejä riittävän rationaalisesti.
Ukraina on tehnyt selväksi, että se lähtee torjumaan hyökkäystä kaikin voimin. Vaikka Venäjä on sotilaallisesti vahvempi, sen on otettava huomioon isojenkin tappioiden mahdollisuus.
Lännen reaktio olisi voimakas, mutta se ei kuitenkaan mene mukaan sotilaallisesti. Kyseeseen tulevat entistä voimakkaammat talouspakotteet ja Venäjän eristäminen kansainvälisestä yhteistyöstä.
Näin kriisiin ei saada nopeaa ratkaisua.
Jo Krimin haltuunotto tulee Venäjälle taloudellisesti kalliiksi. Jos Venäjä jatkaa Ukrainan osien haltuunotolla, se tulisi kalliiksi varsinkin kun mukaan tulisivat kansainväliset talouspakotteet.
Maayhteyden luominen Krimille olisi Venäjälle tarkoituksenmukaista. Pitemmän päälle tilanne voi kuitenkin tulla Venäjän hallinnolle kestämättömäksi.