Raimo Väyrynen – intervju
Barentsin luonnonvarojen hyödyntämisessä kannattaa aina muistaa aikajänne
Vaikka pohjoisen merialueiden strateginen ja taloudellinen merkitys on kasvanut ja kasvaa yhä, varoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen lyhytnäköisyydestä. Hän muistuttaa luonnonvarojen todellisten hyödyntämismahdollisuuksien olevan pikemminkin kymmenien vuosien kuin vuosien päässä.
”Tekniset haasteet ovat erittäin kovia ja poliittisia erimielisyyksiäkin on olemassa. Ajatus siitä, että Koillisväylää tässä muutaman vuoden päästä purjehditaan edestakaisin täyttä päätä, ovat kyllä nyt vähän tällaista tieteisromaaniajattelua”, Väyrynen tähdensi Kalevalle.
Ilmaston lämpeneminen muuttaa olosuhteita ja helpottaa luonnonvarojen hyödyntämistä sekä merenkulkua. Silti sekä kanadalaiset että tanskalaiset Luoteis- ja Koillisväylää koskevat tutkimukset kehottavat varovaisuuteen.
Lopulta kyse on siitä, että väylä on ainakin nähtävissä olevassa tulevaisuudessa auki vain kesäaikaan, eikä matkalla ole satamia taikka palvelupisteitä. Polttoainekustannukset eivät lopulta ole juurikaan halvempia.
”Kun ajatellaan joko luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksia tai logistiikkaa, niin aina on syytä ottaa se tuumaustauko ja katsoa sitä aikaperspektiiviä.”
Raimo Väyrynen on muun muassa kansainvälisen politiikan ja talouden asiantuntija. Hän arvioi Oulussa Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien työseminaarissa maanantaina juuri Barentsin alueen taloudellista ja poliittista kehitystä.
”Esimerkiksi Shtokmanin kentän osalta virallinen venäläisen arvion mukaan hyödyntäminen alkaisi 2013. Hyvä norjalainen asiantuntija Arild Moen Fritjof Nansen-instituutista sanoi, että se on täysin epärealistinen luku, hyödyntämiseen ei varmasti päästä siinä vaiheessa.”
Nyt on liikkeellä jopa spekulaatioita, että vähemmistöosakkaana oleva iso ranskalaisyhtiö Total miettii vetäytymistä.
”En usko, että näin tapahtuu, mutta aina on syytä pitää mielessä vaikeudet ja epävarmuustekijät, ettei hurahdeta tällaisiin epärealistisiin odotuksiin siitä, mitä todellisuudessa on saavutettavissa.”
Kaupallisessa mielessä kannattaa muistaa, että kyse on valtavista investoinneista. Suurissa, teknisesti vaativissa projekteissa on myös hyvin todennäköistä, että ne viivästyvät ja kustannukset kasvavat.
Hyvä esimerkki tästä on Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen. Toisaalta öljyn- ja kaasunporauskentillä voivat toimia vain kaikkein suurimmat yhtiöt, joilla on riittävästi muskeleita.
”Suomessa ei kerta kaikkiaan ole sellaisia suuryrityksiä. Suomalaisyritysten mahdollisuudet ovat ennen kaikkea muodostaa keskenään konsortioita, yhteistyöryhmiä ja löytää hyviä alihankintasuhteita näihin varsinaisiin jättiläisiin.”
Venäjä rämpii samassa taantumassa kuin muukin maailma. Tähän asti maata on auttanut vielä viime kesänä 600 miljardin dollarin suuruinen valuuttavarantoylijäämä. Lisäksi Venäjä oli korkean öljyn aikana laittanut 400 miljardia dollaria vakuusrahastoon.
Rupla on devalvoitunut 30 prosenttia. Liittovaltion budjetti on laskettu 70–90 dollarin barrelihintaan ja kun kauppa käy 40 dollarin hinnalla, valtiontalous takoo Väyrysen mukaan koko ajan miinusta. Tähän saakka on syöty valuuttavarantoja ja vakausrahastoa.
”Ne, jotka tuntevat Venäjän taloutta paremmin, ennakoivat että ylijäämärahat on syöty vuoden loppuun mennessä.”
”Yksi iso kysymys epäilemättä on, riittääkö Venäjällä öljyä ja kaasua, koska tuotanto on laskussa, kentät vanhenevat, omaa teknologiaa ei ole ja sitä pitäisi saada lännestä”; Väyrynen pohtii.
”Ollaanko sitä valmiita ottamaan vastaan. Juuri tämä norjalainen asiantuntija esitti näkemyksen, että Shtokmanin kaasusta pääosa tulisi Nord Streamiin, jota suunnitellaan Itämeren pohjaan.”
Nord Streamin pitäisi aloittaa 2011, mutta rakennuslupaa ei ole ympäristöselvitysten takia. Shtokmanin viivästyessä kaasu täytyisi ottaa Siperian kentiltä. Riittääkö kaasu sitten Ukrainan kautta meneviin putkiin.