Tappioraportti kumppanilta
Ilta-Sanomat
Hellevi Mauno

Utrikespolitiska institutets programdirektör Mika Aaltola kommenterade i en intervju för Ilta-Sanomat 30.4. beställandet av en rapport över Finlands nederlag i FN från en kumpan med vilken utrikesministeriet haft tät kontakt. Institutets gästforskare Noora Kotilainen kommenterade även i tidningen Finlands kampanjbroschyr.

 

Selvitys: Suomen YK-tappiota käsittelevä raportti tilattiin ulkoministeriön kanssa tiivistä yhteistyötä tekevältä taholta.
Pohjoismainen besserwisser -asenne koitui Suomen tappioksi YK:n turvaneuvostojäsenyydestä kamppailtaessa. Ulkoministeriö tilasi julkaisun jälkeen ihmetystä herättäneen tutkimuksen newyorkilaiselta tutkimusinstituutilta International Peace Institute IPI:ltä. Tarkoituksena oli ollut selvittää, miksei Suoma valittu YK:n turvaneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi lokakuussa 2012. Selvitys maksoi 27000 euroa.

Ulkoministeriö on ollut tiiviissä yhteistyössä IPI:n kanssa aiemminkin. Esimerkiksi viime vuoden joulukuussa ministeriö myönsi 240000 euroa tutkimusinstituutin Afrikka-ohjelmaan.

Tammikuussa 2010 ulkoministeriö rahoitti IPI:n YK-järjestelmää käsittelevää tutkimusohjelmaa 340000 eurolla, kun taas joulukuussa 2008 ulkoministeriö myönsi tutkimusinstituutille 340000 euroa kriisien ehkäisyä käsittelevään tutkimukseen. – Sitä tietysti voi ajatella, kuinka ulkopuolinen ja riippumaton sellaisen tutkimuslaitoksen tutkimus on, joka on ollut tiiviissä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa, pohtii Ulkopoliittisen tutkimusinstituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. – Jos selvitystä tekemään olisi otettu jokin ulkopuolisempi taho tai tahoja, ehkä siitä olisi voinut viisastuakin enemmän. Vaarana on, että evaluaatioiden tekijät valitaan usein niin, etteivät ne tuota mitään suurta tuskaa täällä kohdemaassa eli meillä.

Aaltolan mukaan IPI:n raportissa epäonnistumisen syyt YK-vaalissa laitettiin pääosin “pohjoismaisen eetoksen tasolle”, mistä on vaikea ammentaa käytännön tasolla oppia seuraaviin kampanjoihin ja keihäänkärkihankkeisiin. – Se taisi sopia vähän kaikille myös Suomessa, hän pohtii selvityksen väitteitä pohjoismaisesta ylemmyydentunteesta.

Aaltolan mielestä selvityksessä olisi pitänyt analysoida kampanjan epäonnistumisen sisäisiä syitä enemmän. – Ehkä tärkeintä olisi ollut analysoida enemmän, miten kampanjaa olisi voinut tehdä paremmin suhteessa kohteisiinsa eli suurlähettiläisiin New Yorkissa ja eripuolilla maailmaa kampanjatilanteissa. – Toisaalta IPI:llä oli hyvien verkostojensa vuoksi hyvä mahdollisuus haastatella YK-suurlähettiläitä.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (Sd) diplomaattiavustaja Katja Pehrman sanoo, että IPI valikoitui selvityksen tekijäksi paikallistuntemuksensa ja YK-asiantuntemuksensa takia. – Meidän oli löydettävä sellainen toimija, joka tuntee nimenomaan YK:n, YK:n toimintakulttuurin ja tavat ja YK:n dynamiikan, miten siellä asioita hoidetaan ja miten siellä päätöksiä tehdään, Pehrman perustelee.

 

Selvitys: Suomen YK-tappiota käsittelevä raportti tilattiin ulkoministeriön kanssa tiivistä yhteistyötä tekevältä taholta.
Pohjoismainen besserwisser -asenne koitui Suomen tappioksi YK:n turvaneuvostojäsenyydestä kamppailtaessa. Ulkoministeriö tilasi julkaisun jälkeen ihmetystä herättäneen tutkimuksen newyorkilaiselta tutkimusinstituutilta International Peace Institute IPI:ltä. Tarkoituksena oli ollut selvittää, miksei Suoma valittu YK:n turvaneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi lokakuussa 2012. Selvitys maksoi 27000 euroa. Ulkoministeriö on ollut tiiviissä yhteistyössä IPI:n kanssa aiemminkin. Esimerkiksi viime vuode. . .

Pohjoismainen besserwisser -asenne koitui Suomen tappioksi YK:n turvaneuvostojäsenyydestä kamppailtaessa. Ulkoministeriö tilasi julkaisun jälkeen ihmetystä herättäneen tutkimuksen newyorkilaiselta tutkimusinstituutilta International Peace Institute IPI:ltä. Tarkoituksena oli ollut selvittää, miksei Suoma valittu YK:n turvaneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi lokakuussa 2012. Selvitys maksoi 27000 euroa.

Ulkoministeriö on ollut tiiviissä yhteistyössä IPI:n kanssa aiemminkin. Esimerkiksi viime vuoden joulukuussa ministeriö myönsi 240000 euroa tutkimusinstituutin Afrikka-ohjelmaan.

Tammikuussa 2010 ulkoministeriö rahoitti IPI:n YK-järjestelmää käsittelevää tutkimusohjelmaa 340000 eurolla, kun taas joulukuussa 2008 ulkoministeriö myönsi tutkimusinstituutille 340000 euroa kriisien ehkäisyä käsittelevään tutkimukseen. – Sitä tietysti voi ajatella, kuinka ulkopuolinen ja riippumaton sellaisen tutkimuslaitoksen tutkimus on, joka on ollut tiiviissä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa, pohtii Ulkopoliittisen tutkimusinstituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. – Jos selvitystä tekemään olisi otettu jokin ulkopuolisempi taho tai tahoja, ehkä siitä olisi voinut viisastuakin enemmän. Vaarana on, että evaluaatioiden tekijät valitaan usein niin, etteivät ne tuota mitään suurta tuskaa täällä kohdemaassa eli meillä.

Aaltolan mukaan IPI:n raportissa epäonnistumisen syyt YK-vaalissa laitettiin pääosin “pohjoismaisen eetoksen tasolle”, mistä on vaikea ammentaa käytännön tasolla oppia seuraaviin kampanjoihin ja keihäänkärkihankkeisiin. – Se taisi sopia vähän kaikille myös Suomessa, hän pohtii selvityksen väitteitä pohjoismaisesta ylemmyydentunteesta.

Aaltolan mielestä selvityksessä olisi pitänyt analysoida kampanjan epäonnistumisen sisäisiä syitä enemmän. – Ehkä tärkeintä olisi ollut analysoida enemmän, miten kampanjaa olisi voinut tehdä paremmin suhteessa kohteisiinsa eli suurlähettiläisiin New Yorkissa ja eripuolilla maailmaa kampanjatilanteissa. – Toisaalta IPI:llä oli hyvien verkostojensa vuoksi hyvä mahdollisuus haastatella YK-suurlähettiläitä.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (Sd) diplomaattiavustaja Katja Pehrman sanoo, että IPI valikoitui selvityksen tekijäksi paikallistuntemuksensa ja YK-asiantuntemuksensa takia. – Meidän oli löydettävä sellainen toimija, joka tuntee nimenomaan YK:n, YK:n toimintakulttuurin ja tavat ja YK:n dynamiikan, miten siellä asioita hoidetaan ja miten siellä päätöksiä tehdään, Pehrman perustelee.

Esite ihmetyttää
Suomi käytti kampanjoinnissa esitettä, joka on herättänyt ihmetystä. Esitteen kannessa on naispuolinen sotilas taisteluvarustuksessa päätä suojaava hellehattu käärittynä pois korvilta, ja taustalla näkyy paljain jaloin leikkiviä tummaihoisia lapsia. Sisäsivuilla esitellään muun muassa suomalaista sotalaivaa Somalian rannikolla. – Suomen valtio varmaan vastaisi, että vaikka on maita, joissa naissotilaita ei hyväksytä, niin meillä naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia ja haluamme näyttää sen. . .

Suomi käytti kampanjoinnissa esitettä, joka on herättänyt ihmetystä. Esitteen kannessa on naispuolinen sotilas taisteluvarustuksessa päätä suojaava hellehattu käärittynä pois korvilta, ja taustalla näkyy paljain jaloin leikkiviä tummaihoisia lapsia. Sisäsivuilla esitellään muun muassa suomalaista sotalaivaa Somalian rannikolla. – Suomen valtio varmaan vastaisi, että vaikka on maita, joissa naissotilaita ei hyväksytä, niin meillä naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia ja haluamme näyttää sen, eikä salata sitä sen takia, että se saattaisi vaikuttaa johonkin. Tämähän on sitä retoriikkaa, mitä kampanjassa käytettiin, että Suomi menee tasa-arvo ja ihmisoikeudet edellä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Noora Kotilainen.

Hän myöntää, ettei tällainen kuvasto välttämättä puhuttele köyhempiä maita tai houkuttele vaikkapa Afrikan maita äänestämään Suomea turvaneuvostoon. – Annetaan sellainen yltä katsova kuva. Sellainen, että länsimaalainen on tämä, joka pitää rauhaa ja paikalliset ovat tällaisia paljasjalkaisia, vähän niin kuin jälkeenjääneitä hahmoja, Kotilainen sanoo.

Ilta-Sanomat | 30.4.2013