Selonteko eduskunnalle vielä tänä vuonna
Reserviläinen 6/2012
Jyrki Karvinen

Utrikespolitiska institutets direktör Teija Tiilikainen kommenterade i en intervju för tidningen Reserviäinen 15.10. den kommande säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen som drar upp riktlinjerna för Finlands försvar till slutet av årtiondet. Hon förväntar sig av redogörelsen observationer som sträcker sig längre än valperioden, och att den granskar säkerhetsmiljön ur ett vidare perspektiv än enbart det nationella.

 

 

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen: Puolustusselonteosta kattava päivitys muutoksista turvallisuusympäristössä

Valmisteilla olevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteossa ajantasaistetaan muutokset Suomen turvallisuusympäristössä ja linjataan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa vuosikymmenen loppuun.
– Selonteko pyrkii esittämään ajantasaisen näkemyksen Suomeen vaikuttavan turvallisuusympäristön muutoksesta ja kiteyttämään Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittiset linjaukset tämän vuosikymmenen loppuun asti. Tilannekuvan päivitykseen on useita syitä, ja siitä johtuen selonteosta tulee kattava, kuvaa valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston kansliasta.
Valtioneuvoston kanslia koordinoi puolustusselonteon valmistelua. Kanslian ylimpänä virkamiehenä Heinonen on selonteon valmistelussa avainvirkamies.
Ulkoministeriössä valmistelu tapahtuu poliittisen osaston päällikkö Kirsti Kaupin vedolla. Puolustusministeriössä selonteon valmistelu on keskeisimmin puolustuspoliittisella osastolla prikaatikenraali Eero Pyötsiän pöydällä.
Korkein poliittinen ohjaus tapahtuu hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa UTVA:ssa. Se järjestää syksyn aikana useita asiantuntijaseminaareja, joissa evästetään selonteon valmistelijoita.
Heinosen mukaan ”valmistelun lähtökohta on, että selonteko annetaan eduskunnalle tämän vuoden aikana”.
Näillä näkymin valmistelu pysyisikin virkamieslähteiden mukaan kaavaillussa aikataulussa eli kansanedustajat saisivat selonteon lukemisikseen viimeistään vuodenvaihteen istuntotauolle.
Heinonen korostaa, että selonteon valmisteluprosessi on rakennettu hallituksen ja eduskunnan tiiviin vuoropuhelun varaan. Kansanedustajista koostuva kontaktiryhmä vastaa valmistelun parlamentaarisesta valvonnasta.

Turvallisuusnelikkoselonteko syyniin

Suomen ”turvallisuusnelikentäksi” on määritelty jo monissa dokumenteissa Venäjä, Yhdysvallat, EU ja Nato. Selonteossa arvioitaisiin muutoksia tuossa kentässä, ja vedettäisiin niistä johtopäätökset.
Haasteena valmistelijoille on se, että moni päättäjä löisi etukäteen kiinni ettei selonteossa puututa yleiseen asevelvollisuuteen, aluepuolustukseen eikä liittoutumattomuuteen.
Niin ehätti jo tekemään puolustusministeri Carl Haglund puhuessaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa syyskuun alussa. Hän ei nähnyt tarvetta tehdä muutoksia noilla alueilla, jotka ovatkin olleet puolustussuunnittelun perusta koko rauhanajan.
Heinonen sanoo, ettei selonteossa jätetä käsittelemättä mitään maan kannalta tärkeitä puolustuskysymyksiä.
– Hallitusohjelman linjaukset ovat tietysti lähtökohtana ja perustana selonteon linjauksille. Hallitusohjelma rajoittuu kuitenkin hallituskauteen, kun taas selonteko katsoo maailmaa tietoisesti aina 2020-luvun alkuun asti. Tästä syystä selonteossa tulee eteen kysymyksiä, joita ei hallitusohjelmassa ole käsitelty, Heinonen ennakoi.

Tiilikainen käsittelisi liittoutumisen

Ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Kirsti Kauppi sanoo UM:n roolin liittyvän ennen kaikkea toimintaympäristön analyysiin ja turvallisuuspoliittisten linjausten valmisteluun.
– Tärkeä peruslähtökohta on, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ovat sekä aktiivista oman ja kansainvälisen turvallisuuden rakentamista että uhkien torjuntaa tai siihen varautumista, Kauppi linjaa.
– Puolustusvoimilla on tärkeä tehtävä molemmissa eli myös kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa muun muassa kriisinhallinnan ja kansainvälisen yhteistyön kautta, Kauppi täsmentää.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen toivoo valmisteilla olevalta turvallisuus- ja puolustuspoliittiselta selonteolta yli vaalikauden ulottuvaa poliittista havainnointia, ”jossa ei tuijoteta vain kansallisiin kysymyksiin, vaan tarkastellaan turvallisuusympäristöä laajemmin”.
Tiilikaisen mielestä selonteossa pitää arvioida esimerkiksi sitä, kestääkö nykyinen eurooppalainen puolustusyhteistyö sen, että Yhdysvallat vetää sotilaallisia voimavaroja Euroopasta. Kun kyse on yli vaalikauden kurkottavasta selonteossa, Tiilikainen haluaa siihen mukaan sotilaallisen liittoutumisen käsittelyn.

KAINALO

Turvallisuuspolitiikkaa yli vaalikauden

urvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (UTVA) eduskunnalle antama asiakirja, jossa arvioidaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti.
Tarkastelun aikaväli on selonteoissa ulottunut yli vaalikauden. Selontekoja on laadittu vuodesta 1995 eli Suomen ensimmäisestä EU-jäsenyysvuodesta lähtien. Muut selonteot vuosilta 1997, 2001, 2004 ja 2009.
Selonteko on keino parlamentarisoida turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Eduskunta ei kuitenkaan ole osallistunut vahvasti selontekojen valmisteluun, vaan sen seuraamista varten on yleensä perustettu kansanedustajista koostuva työryhmä.
Julkista keskustelua selonteoissa on kiinnostanut eniten Suomen Nato-suhteen määrittely. Turvallisuuspolitiikka koostuu ulkopolitiikasta ja sotilaallisesta maanpuolustuksesta, joiden tavoitteena on estää Suomen joutumista sotatoimien kohteeksi ja ylläpitää kykyä menestykselliseen maanpuolustukseen.

Selontekoja on laadittu vuodesta 1995