Romaneja innostetaan laskentaan
Etelä-Suomen Sanomat
Hanna Leppänen

Romaniassa on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 535 140 romania. Todellisuudessa heitä arvioidaan olevan enemmän, ehkä jopa 2 miljoonaa. Lokakuun lopussa alkavan uuden väestönlaskennan ennakko-oletuksena on, että maan asukasluku kokonaisuudessaan laskee, mutta romanien osuus kasvaa.

– Kaikki romanitaustaiset eivät kuitenkaan halua ilmoittautua virallisesti romaneiksi eivätkä romanit ole täällä muutenkaan yhtenäinen väestönryhmä, kertoo lähetystösihteeri Marco Pribilla Suomen Bukarestin-suurlähetystöstä.

Hän kertoo esimerkkinä, että Mustanmeren rannikolla asuu romaneja, jotka ovat uskonnoltaan muslimeja ja puhuvat turkin kieltä. Romaniassa on myös unkarinkielisiä romaneja, joilla on aivan oma identiteettinsä.

Tulevassa väestönlaskennassa romanit saattavat osoittautua vähintään yhtä suureksi vähemmistöksi kuin unkarilaiset, joita Romaniassa arvioidaan olevan runsaat 1,5 miljoonaa.

Kansalaisjärjestöt kannustavat romaneja ilmoittamaan taustansa laskennassa, koska suurempi virallinen luku lisäisi painetta heidän yhteiskunnallisen asemansa parantamiseen ja merkitsisi myös suurempaa vähemmistökansallisuuksille osoitettua EU-tukea.


Poliittinen ongelma


Euroopan unionin jäsenyys vuonna 2007 poisti viisumipakon ja toi kaikille Romanian ja Bulgarian kansalaisille liikkumisvapauden koko EU-alueella. Romanejakin alkoi siirtyä paremman elintason toivossa erityisesti Espanjaan, Italiaan ja Ranskaan.

Ammattitaidottomista ja kielitaidottomista romaneista tuli nopeasti hankala poliittinen ongelma. Heitä palautettiin isoina ryhminä kotimaahansa, kun katsottiin, ettei heillä ollut edellytyksiä elättää itseään toisessa jäsenmaassa.

Myös Suomessa on törmätty romanikerjäläisten aiheuttamiin ongelmiin. Romaniassa arveltiin, että tämä olisi ollut yksi syy siihen, että Suomi yhdessä Hollannin kanssa lykkäsi Romanian pääsyä Schengen-sopimuksen piiriin.

– Mitä pystytään diplomatiallakaan tekemään, kun hallitus havaitsee romanien kerjäävän aggressiivisesti Suomessa. Romanikysymys on vaikuttanut Suomessa yleiseen mielipiteeseen, totesi Romanian presidentti Traian Basescu Mediafax-uutistoimistolle EU:n sisäministerien Schengen-kokouksen jälkeen.


Pakko ei tehonnut


Romanian entinen diktaattori Nicolae Ceausescu yritti saada romanikysymyksen järjestykseen väkipakolla. Romaneja siirrettiin asumaan kaupunkeihin ja heidän lapsensa pakotettiin käymään koulua.

– Kun Ceausescun valta sitten kaatui, palasivat romanit maaseudulle ja omaksuivat entisen elämäntyylinsä, kertoo Balkanin maiden ongelmiin perehtynyt tutkija Tanja Tamminen Ulkopoliittisesta instituutista.

Tamminen korostaa Marco Pribillan tavoin, että Romanian romanit eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heidän joukossaan on myös varakkaita ja se, mihin sukuun tai klaaniin sattuu syntymään, määrittää elämää hyvin pitkälti.

– Joidenkin alakastien jäsenet suorastaan määrätään kerjäläisiksi, eikä yhteiskunnalla ole paljon mahdollisuuksia puuttua asiaan. On myös romaniyhteisöjä, joihin esimerkiksi maan poliisilla ei ole minkäänlaista otetta.

Tanja Tamminen painottaa, etteivät kaikki Romanian romanit suinkaan ole rikollisia. Järjestäytynyt rikollisuus on pitkälti etnisten romanialaisten johtamaa. Sen sijaan voidaan sanoa, että romaniyhteisössä on voimia, jotka ”hallinnoivat” kerjäämistä.


Suomesta vain huonoja uutisia


ESS–Hanna Leppänen


”Suomi on Romanian poliittinen kummisetä. Maamme tie EU:hun näyttää kulkevan Helsingistä Helsinkiin.”

Kommentti on Suomessa kesällä 2006 vierailleen Romanian silloisen ulkoministerin Mihai-Razvan Ungureanun.

Ministeri viittasi siihen, että jäsenyysneuvottelujen alkamisesta sovittiin Helsingissä 1999 ja päätös jäsenyydestä tehtiin Helsingissä syksyllä 2006. EU:n jäsen Romaniasta tuli vuoden 2007 alusta. Syyskuun lopulla Suomi oli kuitenkin Hollannin kanssa lykkäämässä Romanian ja Bulgarian liittymistä Schengen-alueeseen.

– Olivathan romanialaiset tietysti pettyneitä, mutta vihanpurkauksia Suomea kohtaan ei ole Romaniassa näkynyt, sanoo lähetystösihteeri Marco Pribilla Suomen Bukarestin-suurlähetystöstä.

Nokian samoihin aikoihin osunut ilmoitus vasta kolmisen vuotta toimineen tehtaansa sulkemisesta koettiin Pribillan mukaan ikävänä yllätyksenä.

Sitä on kuitenkin yritetty ymmärtää enemmän markkinavoimien pakottamana päätöksenä kuin Romanian vastaisena toimena.

– Minusta tuntuu, että romanialaiset ovat tottuneet kestämään yhtä ja toista. Kynnys näyttäviin kuohahduksiin on aika korkea, arvelee lähetystösihteeri Marco Pribilla.

Hänen mukaansa Romaniassa halutaan tietää, mitä Suomen ja Hollannin vaatimus korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien tehostamisesta tarkoittaa käytännössä. Omasta mielestään maa on jo tehnyt paljon tilanteen korjaamiseksi.

– Toisaalta tavallinen kansa on suhtautunut Schengen-sopimuksen lykkääntymiseen melko välinpitämättömästi. Voivathan romanialaiset ja bulgarialaiset edelleenkin matkustaa Euroopassa EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaisesti, lähetystösihteeri Pribilla huomauttaa.


Balkanin maista suurin

Romaniassa on asukkaita 21,2 miljoonaa (YK 2010). Väestönlaskenta järjestetään vielä tänä syksynä.

Pinta-ala on 238 391 neliökilometriä.

Nicolae Ceausescun hallinto kaatui 1989. Siirtymäkausi demokraattiseksi valtioksi pitkä ja hankala.

Naton jäseneksi vuonna 2004.

Euroopan unionin jäseneksi yhdessä Bulgarian kanssa tammikuussa 2007.

EU kehottanut maata tehostamaan taistelua korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan mm. kesäkuussa 2007 ja syyskuussa 2010.

Syyskuussa 2011 Suomen ja Hollannin vastustus lykkäsi Romanian liittymisen Schengen-alueeseen ainakin ensi vuoteen.