Utrikespolitiska institutets direktör Teija Tiilikainen kommenterade i tidningen Etelä-Suomen Sanomat 26.8. de medel som stater som söker medlemskap i FN:s säkerhetsråd utnyttjar för att få andra länders röster.
Kampanja: Maat voivat vastapalvelusten toivossa luvata äänensä useammalle kuin yhdelle hakijalle.
Suomen kampanja YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi on loppusuoralla.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kertoo, että jäsenyyttä hakevat valtiot kalastelevat muiden maiden ääniä mitä erilaisimmilla tempauksilla. Hänen mukaansa ääniä on varmisteltu ennen vaalia esimerkiksi traktorikaupoilla.
– Temppuja on ollut joka lähtöön, hän sanoo.
YK:n yleiskokous äänestää vaihtuvista jäsenistä lokakuussa. Tullakseen valituksi Suomi tarvitsee 129 maan tuen.
Suomi on varmistellut tukea esimerkiksi lahjoittamalla rahaa transatlanttisen orjuuden muistomerkin rakentamiseen New Yorkiin. Lisäksi on tuettu köyhien maiden edustajien osallistumista kansainvälisiin tapahtumiin.
Avustukset eivät kuitenkaan takaa ääniä. Vaihtuvista jäsenistä äänestetään salaisella lippuäänestyksellä, ja maat voivat vastapalvelusten toivossa luvata äänensä useammalle kuin yhdelle hakijalle.
– Usein käykin niin, että valtio äänestää jotakin muuta ehdokasta kuin mitä on luvannut, Tiilikainen sanoo.
Hallitus teki päätöksen Suomen asettumisesta ehdolle vaihtuvaksi jäseneksi vuonna 2002. Toden teolla vaalikampanjaa on käyty kolme ja puoli vuotta.
Ulkoasiainneuvos Kari Kahiluoto kertoo, että ehdokkuutta on tuotu esille valtionjohdon ja hallituksen tapaamisissa ulkovaltojen edustajien kanssa sekä kansainvälisissä kokouksissa.
Kampanjan budjetti on kaksi miljoonaa euroa. Siitä 750·000 on varattu hankkeisiin, joiden avulla Suomi kiillottaa kuvaansa maailmalla.
Tyypillisesti ääniä varmistellaan myös lupaamalla vastineeksi tukea muille maille niille tärkeissä päätöslauselmissa.
Kampanjassa Suomi esitetään luotettavana maailmankansalaisena, joka on sitoutunut YK:n toimintaan. Mainostemppuihin ei ole ryhdytty.
– Teemat, joita tuomme esille, ovat samoja kuin ennenkin, Kahiluoto sanoo.
Suomi kilpailee länsimaiden kahdesta paikasta yhdessä Luxemburgin ja Australian kanssa. Kahiluodon mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi.
– Olemme varovaisen optimistisia. Varmoja ääniä on kuitenkin vain yksi, eli meidän oma.
Australian oppositio on kritisoinut maan kalliiksi käynyttä ehdokkuuskampanjaa. Suomessa taas ei ole juuri kyselty, miksi maa on ylipäänsä lähtenyt kisaan mukaan.
Kampanjatyö nielee rahaa, ja vaihtuvilla jäsenillä on käytännössä vain vähän valtaa turvallisuusneuvostossa. Pysyvät jäsenet voivat veto-oikeudellaan estää minkä tahansa päätöksen syntymisen.
Lisäksi juuri kukaan ei tunnu edes tietävän, mitä maita turvallisuusneuvoston vaihtuvilla palleilla kulloinkin istuu.
Ulkopoliittisen instituutin Tiilikainen muistuttaa, että vaihtuvan jäsenen valta riippuu teemasta ja asiasta, jota kulloinkin käsitellään. Rooli näkyy lähinnä diplomaattipiireissä ja järjestömaailmassa.
– Tilanteet, joissa pysyvien jäsenten sukset ovat menneet ristiin, ovat poikkeuksia. Usein tehdään päätöslauselmia missä turvallisuusneuvosto on yksimielinen. Silloin vaihtuvat jäsenet ovat mukana rakentamassa konsensusta.
– Saksa pidättäytyi äänestämästä turvaneuvostossa Libyaa koskevassa kysymyksessä. Sen huomasi moni, Kahiluoto lisää.
Olemme varovaisen optimistisia.
Kari Kahiluoto
Turvaneuvosto
Rauhan vartija
YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee rauhaa ja turvallisuutta koskevia kysymyksiä.
Turvallisuusneuvosto voidaan kutsua koolle milloin tahansa lyhyellä varoitusajalla. Mikä tahansa maa tai YK:n pääsihteeri voi kiinnittää turvallisuusneuvoston huomion konfliktiin.