Venäjän pyrkimykset palauttaa suurvalta-asemansa ja lisätä vaikutusvaltaansa suurvaltapolitiikassa alkavat yhä konkreettisemmin näkyä Suomenkin suunnalla.
Suomen puolustukselliset ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut eivät ole jääneet Moskovassa huomiotta, ja niihin halutaan myös vaikuttaa.
Ehkä lähihistorian suorasukaisimmat terveiset kuultiin tiistaina, kun Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov, latasi täyslaidallisen Suomea koskevia näkemyksiä esitelmöidessään Maanpuolustuskurssiyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Jos Venäjä vielä joitakin vuosia sitten piti Nato-jäsenyyttä Suomen omana asiana, niin viimeistään nyt kanta on muuttunut. Ja huomattavan tiukaksi.
Makarov varoitti suoraan, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys muodostaisi sotilaallisen uhan Venäjälle.
Venäjä on jo huolissaan Suomen ja Naton välisen yhteistyön tiivistymisestä.
Makarov mainitsi esimerkkeinä muun muassa aiemmin tänä vuonna Pohjois-Norjassa pidetyt sotaharjoitukset ja vuonna 2010 Itämerellä pidetyt sotaharjoitukset.
Edes yhteispohjoismainen puolustusyhteistyö ei saanut Makarovilta synninpäästöä. Hänen mielestään myös se voidaan nähdä Venäjän kannalta sotilaallisena uhkana.
Tämäkään ei vielä riittänyt. Makarov ihmetteli, miksi Suomen ilmavoimat harjoittelee niin tiiviisti itärajan tuntumassa ja miksi maavoimien sotaharjoitusten nimi oli ”Itä”. ”Mielestämme tällaiset toimet eivät vastaa tavoitteita kahdenkeskisestä yhteistyöstä”, Makarov sanoi.
Tilaisuuteen osallistuneen Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan näin suoraa puhetta ei ainakaan Suomessa ole viime aikoina kuultu. Pasternak piti selvänä, että etenkin varoitukset Nato-yhteistyöstä oli hyväksytty korkeimmalla poliittisella tasolla.
”Venäjä haluaa osoittaa, että se on alueellinen suurvalta ja heidän näkemyksensä mukaan kaikki naapurimaat kuuluvat heidän intressipiiriinsä”, Salonius-Pasternak sanoi.
Puolustusministeri Stefan Wallin kommentoi Makarovin ripitystä toteamalla, että Suomi on vapaa maa, jossa saa vapaasti esittää kannanottojaan.
”Suomi arvioi hallitusohjelmansa mukaisella tavalla suhdettaan Natoon omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta. Tämä lause kertoo sen, että Suomi tekee arvionsa ja ratkaisunsa itse ja itsenäisesti”, Wallin viestitti Helsingin Sanomille.