Utrikespolitiska institutets programdirektör Arkady Moshes framhöll i en intervju för tidningen Venäjän aika, att Rysslands ekonomi som baserar sig på energi och råvaror drabbas av svårigheter.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi, että Venäjän energiaan ja raaka-aineisiin perustava talous on ajautumassa vaikeuksiin. Aikaisemmin öljyn hinta nousi ajoittain nopeasti ja Venäjä sai nopeita voittoja. Energian ostajamaat ovat sittemmin siirtyneet vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Maailmasta on löytynyt myös uusia energialähteitä kuten liuskekiveä. Kaiken lisäksi Eurooppa, joka on Venäjän kaasun ja öljyn päämarkkina-alue, rämpii talouskriisissä. Venäjän on nyt etsittävä uusia asiakkaita energialleen.
Maaliskuussa Kiinan uusi presidentti Xi Jinping vieraili Moskovassa. Vierailun yhteydessä neuvoteltiin Kiinan kanssa energiakaupoista. Moshes sanoo, ettei toistaiseksi julkisuuteen ole kerrottu mistään sopimuksesta. Kiinan mahdolliset energiaostot Venäjältä jäävät joka tapauksessa suhteellisen pieneksi.
Vladimir Putin toimi Venäjän presidenttinä vuosina 2000–2008, pääministerinä 1999–2000 ja uudelleen vuodesta 2008 vuoteen 2012. Vuonna 2012 hänet valittiin Venäjän presidentiksi kolmatta kertaa. Presidentti Putinin pitäisi puuttua Mosheksen mukaan Venäjän moniin ongelmiin, joita hän ei ole pystynyt ratkaisemaan pitkällä valtakaudellaan.
Suuri maa on liian riippuvainen energiaviennin tuloista, valta on keskittynyttä, demokratiavaje on näkyvä, kansalaisilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia, valtio kontrolloi mediaa, sosiaalisia ongelmia on paljon, korruptio on laajalle ja syvälle levinnyttä, lait ovat puutteellista ja niiden toimeenpano valikoivaa. Kansalaisten elintaso on tosin noussut, mutta kiitokset siitä lankeaa Mosheksen mukaan ennemminkin globaalille kehitykselle ja energian korkealle maailmanmarkkinahinnalle kuin Putinille.
Moskovassa opiskellut venäläinen Arkady Moshes viittaa Neuvostoliiton aikaan arvioidessaan Putinin kolmatta presidenttikautta. 1980 -luvun alussa Juri Andropovin olisi pitänyt uudistaa Neuvostoliittoa ja parantaa maan kilpailukykyä. Andropov ei kuitenkaan uudistanut maata, vaan hän päätyi lyhyellä kaudellaan lisäämään kuria ja järjestystä. Toki maa oli vakaa toisin kuin esimerkiksi Neuvostoliiton viimeisen presidentin uudistaja Mihail Gorbatšovin aikana vuosina 1988–91.
Venäjän nykyjohto pelkää Mosheksen mukaan modernisaatiota. Uudistusten virta voisi johtaa vallan menetykseen. Moshes huomauttaa, että näin kävi Gorbatšoville.
KURIA NEUVOSTOLIITON MALLIN MUKAAN
Vladimir Putinia liberaalimpi ja länsimaisempi Dmitri Medvedev yritti presidenttinä jonkin verran modernisoida taloutta. Nyt modernisaatiokehityksen väitetään Venäjällä pysähtyneen täysin. Taloudelliset resurssit ovat hiipumassa. Venäjä on laskusuhdanteessa. Poliittiset päättäjät eivät tiedä mitä pitäisi tehdä ja mihin suuntaan ollaan menossa.
Presidentti Putinin kolmannella kaudella protestiliikkeiden nousuun on vastattu tiukalla kurilla. Kokoontumisvapautta on rajoitettu. Ulkomailta tulleeseen kansalaisjärjestöjen rahoitukseen on puututtu. Venäjällä on säädetty kansalaisten oikeuksia ja vapautuksia rajoittavia lakeja. Protestiliikkeet ovat siirtyneet kaduilta ”keittiöihin”.
Moshes kertoo, että ihmisiä on pidätetty ja pantu vankilaan sen takia, että he ovat nousseet poliittista eliittiä vastaan tai he ovat olleet etuoikeutetun ryhmittymien liiketoimien tiellä.
Putin on edelleen mielipidetutkimusten mukaan suhteellisen suosittu presidentti. Käyrät ovat menossa alaspäin. Puolet kansasta saattaa hyväksyä Putinin valta-aseman. Kannatusluvut riippuvat mittaustavasta ja siitä miten mielipidemittausten kysymykset asetetaan. Julkisissa mielipidekyselyissä jotkut vastaajat haluaisivat presidentiksi jonkun muun kuin Putinin tai Medvedevin.
Venäjän talouskasvu on alkanut tökkiä. Näin öljystä saatava rahamäärä on pienentynyt. Tämä merkitsee lovea valtion budjettiin ja kaikkia suunniteltuja hankkeita ei voida toteuttaa. Inflaatioprosentti on vaarallisesti nousussa. Modernisaatioprosessi on jäissä tekniikassa, taloudessa ja lainsäädännössä.
KANSA VÄSYY, PUTIN EI
Moshes sanoo, että kansa alkaa väsyä Putinin politiikkaan. Putin ei sen sijaan ole väsynyt valtaan. Valtio vaikuttaa joka puolella. Mosheksen mukaan valta ja raha ovat merkittäviä tekijöitä nyky-Venäjällä. Poliittinen valta, kuuluminen sisäpiiriin, tuo vaurautta. Rikas eliitti on lojaali presidentin hallinnolle. Ne rikkaat, jotka kaipaavat erilaista toimintaympäristöä ja haluavat nauttia rahoistaan, muuttavat Lontooseen tai jonnekin muualle heitä miellyttävään paikkaan.
Venäjän jäsenyys maailman kauppajärjestössä WTO:ssa ei ole tuonut liiketoimiin merkittäviä pelisääntöjä. Mosheksen mukaan Venäjä ei ole valmis WTO:n jäseneksi. Maassa ei ole tarpeeksi kansainvälisen kaupan ja lainsäädännön osaamista. Lisäksi eräät venäläiset tahot haluavat suojella liiketoimiaan säännöiltä ja vapaalta kilpailulta. Isoja liiketoimia tehdään usein eliitin ehdoilla. Pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiseen ei ole puolestaan juuri panostettu. EU ei ole tyytyväinen Venäjän WTO -politiikkaan. Venäjän pitäisi WTO – asioissa mennä eteenpäin, ei taaksepäin, huomautti EU komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso hiljattain Moskovassa.
Kauppa Venäjän ja Euroopan Unionin maiden välillä on vuositasolla 300 miljardin euron luokkaa. Mitä enemmän Venäjä myy energiaa EU:n alueelle sitä enemmän se ostaa tavaroita Euroopasta. Merkittävää, on että Venäjä ei ole kuitenkaan päästänyt eurooppalaisia eikä muitakaan ulkomaalaisia yrityksiä markkinoilleen kuten esimerkiksi Kiina, joka aikoinaan loi sääntöjä ja antoi länsimaisille investoijille vero- ynnä muita helpotuksia näiden tullessa jättivaltion markkina-alueelle. Kiinalaiset imivät sittemmin ulkomaalaisilta toimijoilta omaan teollisuutensa osaamista. Tämä on näkynyt siinä, että maailman markkinoille on alkanut ilmaantua kiinalaisia tietokoneita, kännyköitä ja autoja.
TEHOTTOMUUS KÄY KALLIIKSI
Venäläiset teollisuustuotteet ja kulutustavarat antavat odottaa itseään maailmanmarkkinoilla. Venäjä on kuitenkin Putinin johdolla uudistamassa armeijaansa ja sen aseistusta. Aseteollisuuteen ollaan satsaamassa satoja miljardeja euroja. Moshes näkee Putinin aseteollisuuden kehittämisohjelmassa teknologisen puolen. Venäjällä ajatellaan toiveikkaana, että aseteollisuuden oivalluksia voidaan siirtää myöhemmin siviiliteollisuuden puolelle. Aseteollisuutteen investoiminen pönkittää myös Venäjän asevientiä. Venäjä on aseviennin kärkimaita maailmassa.
Moshes näkee aseteollisuuden kehittämisessä myös sosiaalisen ja poliittisen puolen. Putin on menettänyt äänestäjien luottamusta Moskovassa ja Pietarissa. Aseteollisuudesta elävien kaupunkien äänestäjät ovat tärkeitä Putinille. Satsaukset presidenttiä kannattaville alueille ovat tärkeitä työpaikkojen ja äänten takia. Asevoimien kohentamisella Venäjä haluaa myös korostaa menetettyä asemaansa suurvaltana.
Moshes toteaa, että Putinin hallinnon taloudelliset panostukset tulevat usein kalliiksi oli kyse sitten aseteollisuuden kehittämisestä, kansainvälisen konferenssin järjestämisestä tai vaikkapa talviolympialaisten järjestämisestä. Sotshin olympialaisten budjetti on jo nyt ylitetty viisinkertaisesti. Mosheksen mukaan Venäjällä ilmenee usein tehottomuutta ja paljon korruptiota kun hankkeita toteutetaan.
VENÄJÄ PÄÄTTÄÄ ITSE TULEVAISUUDESTAAN
Mitään arabikevään tapaista Venäjällä ei tule Mosheksen mukaan tapahtumaan. Venäjän historiassa on vuodatettu tarpeeksi verta. Venäläiset kestävät paljon ja ovat kärsivällisiä. Pitää muistaa, että kansan elintaso on kasvanut Putinin valtakaudella. Venäläiset suvaitsevat mieluimmin jonkinlaisen valtion johdon kuin valtatyhjiön. Moshes arvioi, että Putinin hallinnon kunnioitus menee alaspäin entisestään ja valtiojohdon legitimiteetti tullaan kyseenalaistamaan.
Putinin vuodet presidenttinä 2004 -2008 olivat taloudellisesta näkökulmasta Venäjälle hyviä. Energia kävi kaupaksi ja kansalaistenkin varallisuus kasvoi. Esimerkiksi kadut ja tiet olivat silloin huonossa kunnossa.
Koko infrastruktuuri ja esimerkiksi kansalaisten terveydenhuolto ovat Mosheksen mukaan edelleen pahasti retuperällä. Ihmiset ovat kyllästyneet huonoihin liikenneväyliin, ruuhkiin ja ylimääräisiin maksuihin kun tarvitsevat esimerkiksi hyvää terveydenhoitoa.
Kukaan ulkopuolinen, kuten Euroopan Unioni, ei voi vaikuttaa Venäjän kehitykseen. Sopimuksistaan ja moraalikäsityksistään EU voi pitää kiinni ja se voi soveltaa niitä Venäjä -politiikkaansa. Kaikki valinnat Venäjän tulevaisuuden suhteen on tehtävä Venäjän sisällä. Venäjää myös venäjäksi seuraava Arkady Moshes toivoo, että hänen kotimaassaan toteutuisivat laillisuusperiaatteet ja demokratia.
Teksti ja kuvat: Leif Granholm
Kuvateksti: Arkady Moshes vertaa Venäjän tämänhetkistä tilannetta 1980 -luvun alkuun. Mies toivoo Venäjälle modernisaatiota ja demokratiaa. Niitä ei ole hänen mukaansa kuitenkaan näköpiirissä.