Utrikespolitiska institutets forskare Katri Pynnöniemi framhöll i en intervju för tidningen Ruotuväki, att den ekonomiska strukturen begränsar Rysslands möjligheter att nå större betydelse internationellt.
Venäjän aseviennin arvo kaksinkertaistui vuosina 2010–2011. Aseyhteistyö ja Euraasian liitto viestivät suurvalta-aseman tavoittelusta.
Vuosina 2010–2011 Venäjän asevienti lähes kaksinkertaistui, kun sen arvo nousi 6 miljardista dollarista 11,3 miljardiin. Venäjä oli maailman toiseksi suurin aseiden viejä heti Yhdysvaltojen jälkeen. Samalla kun Venäjän aseiden vienti esimerkiksi Syyriaan herättää närää länsimaissa, solmii valtio jatkuvasti uusia aseyhteistyösopimuksia.
Venäläisten lähteiden mukaan maailman maista 23 prosenttia ostaa aseistusta Venäjältä. Perinteisesti Venäjän suurimpia asiakkaita ovat olleet Kiina ja Intia, ja aseviennistä 90 prosenttia kohdistuukin Aasian markkinoille. Nyt Venäjää ovat kuitenkin alkaneet kiinnostaa tuoreet markkinat esimerkiksi latinalaisessa Amerikassa.
Euraasian liitto pyrkii laajenemaan
Pari kuukautta sitten julkistettu uusi aseyhteistyö Kuuban kanssa on Maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan laitoksen tutkijan Ari Rautalan mukaan hyvä esimerkki Venäjän pyrkimyksistä.
– Venäjä palaa latinalaiseen Amerikkaan. Tämä on venäläisistä lähteistä pääteltävissä. Kuuban lisäksi muita paikkoja, joissa tällai- nen jalka oven väliin voisi tulla kysymykseen, ovat esimerkiksi Venezuela ja Bolivia.
Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto pyrki ylläpitämään diplomaattisuhteita latinalaisessa Amerikassa ja esimerkiksi alkuperäinen aseyhteistyö Kuuban kanssa kesti Neuvostoliiton hajoamiseen asti.
Uuden yhteistyön tarkoituksena on modernisoida Kuuban Neuvostoliitolta aikanaan hankkimaa asejärjestelmää.
– Laajempi arvio on, että Venäjä pyrkii laajentumaan ja vahventumaan puuhaamalla Euraasian liittoa, joka on tällä hetkellä taloudellinen – ja miksei myöhemmin sotilaallinenkin – liitto. Kuitenkin sellainen liitto, jossa Venäjä on se keskusnapa ja sen ympärillä on muita jäsenmaita.
Rautala esittää, että Euraasian liitto voisi olla vastine esimerkiksi Euroopan unionille.
– Venäläiset haluavat vähintään kaksinapaisen maailman – tai voi niitä napoja olla useampikin, kunhan Venäjä on yksi niistä. Venäjä haluaa suurvalta-asemansa takaisin.
Talouden rakenne rajoittaa
Tutkija Katri Pynnöniemi Ulko- poliittisesta instituutista on pistänyt merkille samanlaisia suurvaltapyrkimyksiä.
– Nyt on talouspuolellakin nähtävissä yrityksiä palauttaa joitakin osia siitä entisestä asemasta. Ei siis palauttaa Neuvostoliittoa, vaan rakentaa suhteita vakavampaan suuntaan ja Euraasian talousliitto on tästä isoin esimerkki.
Pynnöniemi suhtautuu kuitenkin epäilyksellä Venäjän mahdollisuuksiin ottaa dominoiva rooli nimenomaan talouspolitiikassa. Noin neljän prosentin vuosittainen talouskasvu kuulostaa kovalta, mutta totuus on, että Venäjän infrastruktuurin kehitys on jäänyt pahasti jälkeen.
– Sellaisia panostuksia, mitä tällä hetkellä tarvitaan ei voida tehdä. Putinin hallinnolle kriittiset taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole tehty niitä rakennemuutoksia, mitä olisi tarvittu, jotta pystytään kilpailemaan kansainvälisesti.
Pynnöniemi uskoo, että talouden rakenteelliset ongelmat heikentävät myös Venäjän mahdollisuuksia lisätä kansainvälistä pai- noarvoaan.
– Suhtautuisin siihen aika kriittisesti, että Venäjä pystyisi projisoimaan valtaansa viemällä sitä jonnekin maantieteellisesti.
Vienti kasvaa jatkossakin
Venäläisellä aseteollisuudella on rakennemuutosten lisäksi sellaisia haasteita kuin asevoimien uudis- tus sekä maailmankauppajärjestö WTO:hon liittyminen. Vuoteen 2020 ulottuvan uudistuksen myötä Venäjän tulisi viennin ohessa tuottaa uutta kalustoa omalle, pahasti vanhentuneelle armeijalleen. WTO:hon liittyminen viime joulukuussa taas voi tarkoittaa kilpailun avautumista Venäjällä.
Ari Rautala uskoo kuitenkin Venäjän aseviennin jatkavan kasvuaan.
– Kyllä se kasvaa. Eivät heidän tuotteensa huonoja ole. Heillä on erittäin hyvä tykistö ja optiikkaa sekä tietysti maailmankuulu Ka- lashnikov.
”Meillä on historia sekä Venäjän että Kuuban kanssa” Yhdysvallat seuraa Kuuban ja Venäjän välistä aseyhteistyötä.
David McGuire, Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön lehdistövastaava kertoo, että Yhdysvallat seuraa Venäjän ja Kuuban välistä aseyhteistyötä.
– Yhdysvallat kiinnittää tietysti huomiota tilanteeseen. Meillä on historia sekä Venäjän että Kuuban kanssa.
Yhdysvallat on pitänyt Kuubaa kauppasaarrossa vuoden 1962 ohjuskriisistä lähtien. Kriisi sai alkunsa, kun yhdysvaltalaiset vakoilukoneet paikansivat rakenteilla olevan neuvostoliittolaisen ohjustukikohdan Kuubassa. Paljastuksesta seurasi Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen jo valmiiksi huonojen välien kiristyminen entisestään.
McGuire kertoo Yhdysvaltojen olevan edelleen kiinnostunut siitä, mitä Kuubassa tapahtuu.
– Kuuba on edelleen Yhdysvaltojen kauppasaarrossa ja kiinnitämme huomiota aina, jos maahan viedään aseita.
Kuubaa kohtaan löytyy kuitenkin myös kiinnostusta.
– Alueen läheinen sijainti lisää Yhdysvaltojen kiinnostusta sitä kohtaan, mutta tällä hetkellä on asioita, jotka estävät yhteistyön.
Kehitystä ja takaiskuja
Suhteissa Venäjään McGuire näkee tapahtuneen sekä kehitystä että takaiskuja. Hän vakuuttaa, että maat pystyvät kuitenkin tekemään myös yhteistyötä.
– Aina kun puhutaan USA:n ja Venäjän suhteista siihen liittyy monia asioita. Hillary Clintonin ajaman New Start -sopimuksen myötä on edistytty paljon, mutta takaiskuja on aina välillä. Meidän on vain pakko sopia olevamme eri mieltä joissain asioissa ja työsken- nellä niiden asioiden parissa, joista olemme samaa mieltä.
New Start on Yhdysvaltain ja Venäjän välinen sopimus ydinaseiden vähentämisestä. Sopimus astui voimaan viime vuoden tammi- kuussa.