Venäjän ehdotusta Syyria-politiikassa kehutaan ja epäillään
hs.fi
Maria Manner

Utrikespolitiska institutets programdirektör Mika Aaltola och forskare Katri Pynnöniemi kommenterade på Helsingin Sanomats nätsidor 11.9. Rysslands president Putins förslag om konfiskerandet av Syriens kemiska vapen.

 

Linkki artikkeliin

 

Venäjän yllättäen tekemä ehdotus Syyrian kemiallisten aseiden takavarikoinnista kerää kehuja, vaikka sen käytännön mahdollisuuksia epäilläänkin vahvasti.

”Ulkomailla on pääasiassa ihasteltu, että kylläpäs oli Venäjältä hyvin pelattu tapaus. Varsinkin Putin on saanut suitsutusta, että taitavasti käytetty tilanne hyväksi”, sanoo ulkopoliittisen instituutin tutkija Katri Pynnöniemi.

”Toisaalta taas pinnalla on kova luottamuksen puute koko suunnitelmaan. Lausunnot ovat olleet hyvin skeptisiä sen suhteen, pelataanko tässä vain aikaa, ja miten suunnitelma käytännössä toteutetaan.”

Venäjälle avaus antoi silti sauman näyttäytyä aloitteentekijänä Lähi-idässä. Tähän asti Yhdysvaltojen iskun tukijat ovat syyttäneet sitä ratkaisujen jarruttamisesta.

”Yleensä Venäjän politiikka on pääosin reaktiivista. Nyt tilanne on saatu näyttämään siltä, että Venäjä yrittää toimia rakentavasti”, Pynnöniemi sanoo.

Jos suunnitelma ei onnistuisikaan, Venäjä voi kuitenkin sanoa, että se joka tapauksessa yritti löytää diplomaattisen ratkaisun.

Yhdysvaltojen kannalta Venäjän ehdotus tuli otolliseen aikaan, sanoo ohjelmajohtaja Mika Aaltola ulkopoliittisesta instituutista. Isku oli muutenkin jumiutumassa kongressiin. Toisaalta Barack Obama on ollut Aaltolan mukaan viimeaikaisista Yhdysvaltojen presidenteistä sitoutunein YK-järjestelmään ja korostanut maailmanjärjestön roolia.

Obama sanoi tiistaina antavansa Venäjän aloitteelle tilaisuuden ja pidättäytyvänsä toistaiseksi Syyrian pommittamisesta.

”Ehdotus antaa Yhdysvalloille mahdollisuuden osoittaa, että se olisi ollut valmis toimimaan Syyriassa, mutta sitoutuu mielellään yhteisiin prosesseihin ja diplomaattisiin ponnisteluihin. Tietysti kongressista varmasti kuuluu myös ääniä, että Yhdysvallat antoi periksi”, Aaltola arvioi.

Vaikka esitys meni Venäjän piikkiin, Obamakin voi yrittää kääntää sen edukseen.

”Obama voi väittää, että hänen pelotteensa iskuista johti tällaiseen avaukseen, niin kuin toisaalta näyttää käyneenkin.”

Venäjä on vastustanut johdonmukaisesti iskua Syyriaan, jonka hallitusta se tukee. Yhdysvaltojen ja Obaman politiikka Lähi-idässä sen sijaan näyttää Aaltolan mukaan poukkoilevalta.

”Yhdysvaltain politiikka Lähi-idän alueella näyttää kömpelöltä ja linjattomalta, ja liittolaiset hämmästelevät politiikan eri käänteitä. Toisaalta julkilausuttu politiikka on monesti täysin taktista, ja tässä vaiheessa on vaikea arvioida, mitkä ovat strategiset pitkän aikavälin päämäärät. Mutta kyllä Saudi-Arabiassa, Ankarassa ja Jerusalemissa raavitaan päätä aika paljon”, Aaltola sanoo.

Mutta voiko Venäjän ehdotus toimia?

Tehtävää pidetään vaikeana. Syyrian pitäisi kertoa kaikkien kemiallisten aseidensa sijainti, ja kansainvälisten tarkkailijoiden pitäisi päästä tarkastamaan ne, minkä jälkeen aseet pitäisi viedä jonnekin tuhottavaksi. Tähän saakka Syyria ei ole edes myöntänyt, että sillä on kemiallisia aseita.

”Sisällissodan oloissa ehdotus on melko lailla mahdoton toteuttaa. Tällainen operaatio veisi vuoden tai kaksi, eikä tilanne Syyriassa ole paranemassa. Mutta ainakin asiasta puhutaan turvallisuusneuvostossa”, Aaltola sanoo.

Ei ole mitenkään selvää, että turvallisuusneuvosto löytää asiassa yhteisymmärryksen.

”Se, että iskun mahdollisuus oli lamautumassa kongressissa, asettaa Yhdysvaltojen pelotepolitiikan kyseenalaiseksi ja madaltaa Venäjän ja Syyrian halua lähteä monimutkaiseen operaatioon”, Aaltola arvioi.

Pynnöniemi huomauttaa, että osapuolten lähtökohdat ovat kaukana toisistaan. Yhdysvallat ei pidä Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa legitiiminä, toisin kuin Venäjä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti eilen, että kemiallisten aseiden luovuttaminen voi onnistua vain, jos Yhdysvallat liittolaisineen sitoutuu olemaan hyökkäämättä Syyriaan.

”Lähtökohta on hyvin erilainen kuin amerikkalaiset kommentit, joissa halutaan tiukat aikarajat ja jos niitä ei noudateta, tapahtuu jotain”, Pynnöniemi sanoo.