Suomen itärajalla tarvittaisiin jopa kymmenen vuoden valmistautumisaika
Turun Sanomat
Hannu Miettunen
Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus ei ole uuden suomalaistutkimuksen mukaan teknisestikään mahdollinen vielä pitkään aikaan.
Esimerkiksi Suomen ja Venäjän välinen rajalla tarvittaisiin mahdollisesti jopa kymmenen vuoden valmistautumisaika, jotta tekniset laitteet pystyttäisiin uusimaan ja henkilökunta rekrytoimaan ja kouluttamaan.
Tiedot käyvät ilmi Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden Minna-Mari Salmisen ja Arkady Moshesin laatimasta selvityksestä. Sen tekemistä ovat rahoittaneet Suomen ulkoministeriö ja saksalainen säätiö Heinrich Böll Stiftung.
– Tällä hetkellä sekä ajatus viisumivapaudesta että viisumijärjestelmän tiukentamisesta ovat molemmat mahdottomia, selvityksessä todetaan.
Salminen ja Moshes suosittavatkin, että kynnystä rajan ylittämiseen madallettaisiin asteittain pienin askelin.
EU-mailla erilaisia linjauksia
EU-maat ovat selvityksen mukaan suhtautuneet venäläisiin maahanpyrkijöihin hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Saksassa pidetään ongelmana jo viisumillakin saapuneiden laitonta työskentelyä maassa. Puola taas on kärsinyt venäläisten turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä. He ovat tulleet maahan yleensä Valko-Venäjän kautta, koska Venäjän ja Valko-Venäjän välillä ei vaadita viisumia.
Suomen viisumipolitiikkaa on arvosteltu selvityksen mukaan liian liberaaliksi sekä kotimaassa että muissa Schengen-maissa. Suomi myönsikin esimerkiksi viime Venäjän edustustoissaan lähes 750 000 viisumia. Se on enemmän kuin missään muussa Schengen-alueen maassa. Luku ei edes kerro koko totuutta, sillä Suomen myöntämistä viisumeista 80 prosenttia on ns. monikertaviisumeita, jotka oikeuttavat useampaan kuin yhteen matkaan.
Suomalaiset myös hylkäävät viisumihakemuksia vähemmän kuin vertailumaat. Kielteisten määrä jäi alle prosenttiin vain Suomessa ja Italiassa.
Suomi hoitaa velvoitteensa
Muita maita joustavampi menettely on selvityksen mukaan tehnyt Suomesta suositun läpikulkumaan. Vaivattomimman reitin etsimistä kutsutaan jopa viisumishoppailuksi.
Ulkoministeriö kuitenkin torjuu kritiikin.
– Venäjän kansalaisten pääsy maahan on Suomen kansantaloudenkin edun mukaista. Pyrimme kuitenkin täyttämään kaikki Schengen-velvoitteemme ja olemme tarvittaessa olleet valmiit esittelemään järjestelmäämme muillekin, sanoo ulkoministeriön alivaltiosihteeri Antti Sierla.
Hän arvelee, että selvityksessä todetut tekniset puutteetkin liittyvät enemmän Venäjän puoleen rajasta.
Salmisen ja Moshesin raportissa todetaan, että maan turvallisuudesta huolehtivat sisäministeriöt suhtautuvat viisumivapauteen yleensä epäilevämmin kuin viisumeja myöntävä ulkoasiainhallinto.
Venäläiset pitävät viisuminhakemiseen liittyvää jonottamista selvityksen mukaan nöyryyttävänä. Hakijoiden kohtelu vaikuttaa myös kohdemaan imagoon.
Venäjä on ajanut viisumivapautta aktiivisesti jo vuodesta 2003, jolloin presidentti Vladimir Putin otti sen esiin Venäjän ja Pietarin välisessä Pietarin huippukokouksessa.
Venäjä ei tiedä passiensa määrää
Suomalaisen selvityksen mukaan Venäjän oma järjestelmäkään ei anna kuitenkaan käytännön mahdollisuuksia sen toteuttamiseen.
Venäjältä puuttuu edelleen esimerkiksi keskitetty väestörekisteri. Kukaan ei ilmoituksen mukaan edes tiedä, kuinka monta passia maan kansalaisille on myönnetty. Venäjän maahanmuuttovirasto ilmoittaa luvuksi 12-15 miljoonaa.
EU:n ja Venäjän viisumivapauteen vielä matkaa
Minna-Mari Salmisen haastattelu Yle Uutisissa, toimittajana Vesa KekäleEU:n ja Venäjän viisumivapaus ei lähitulevaisuudessa ole mahdollinen. Tällaiseen johtopäätökseen päädytään uudessa viisumivapautta käsittelevässä suomalaisraportissa.
Ulkopoliittisen instituutin ja ulkoministeriön raportissa huomautetaan, että EU:n ja Venäjän viisumivapauden puolesta on toistaiseksi tehty käytännössä vähän, vaikka huipputason julkilausumissa viisumivapaus on ollut virallinen tavoite jo vuosia.
Lyhyellä aikavälillä viisumivapautta on turha odotella, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna-Mari Salminen, joka on toinen raportin tekijöistä.
– EU on asettanut tiettyjä vaatimuksia, joita Venäjä ei ole vielä pystynyt täyttämään, sanoo Salminen.
Muun muassa kysymys passien aitoudesta on EU:lle tärkeä. Lisäksi Venäjän pitäisi saada korruptio hallintaan.
EU:ssa mietitään, rynnivätkö venäläiset unionin alueelle tai luikahtavatko kolmansien maiden kansalaiset laittomasti Venäjän kautta Eurooppaan, jos viisumivapaus toteutetaan.
Matkustajamäärien kasvu lisää painetta viisumivapauteen
Matkustajamäärät Venäjän ja muun Euroopan välillä kasvavat koko ajan, ja sekä taloudellinen että kulttuurinen vuorovaikutus vilkastuu. Viiden EU-maan ja Venäjän viisumiviranomaisten haastatteluihin perustuvassa raportissa ennakoidaan, että tulevaisuudessa konsulaatit voivat tukkeutua viisumijonojen takia.
Venäläisturistit kokevat viisumijonoissa pönöttämisen nöyryyttäväksi. Salminen muistuttaa, että viisumivapautta hinkuu erityisesti Venäjä.
– Venäjä haluaa näyttää kansalaisilleen, että se puolustaa kansalaisiaan ja haluaa edistää kansalaistensa mahdollisuuksia matkustaa, Salminen lisää.
Raportin tekijöiden mielestä viisumipakko tarjoaa Venäjän johdolle tilaisuuden selittää kansalaisilleen, että EU eristää Venäjää, mikä lisää EU-vihamielisyyttä Venäjällä.
Viisumivapauden lykkääntyminen asettaa EU:n ja Venäjän kompuroivan kumppanuuden koetukselle.
Salmisen mukaan viisumivapaudella on suuri merkitys EU:n ja Venäjän suhteille: viisumivapaus vahvistaisi EU:n ja Venäjän strategista kumppanuutta.