Utrikespolitiska institutets forskare Antto Vihma konstaterade i en intervju för Helsingin Sanomat 23.11., att man i klimatförhandlingarna i Warszawa inte kunde komma ifrån tudelningen i industriländer och utvecklingsländer. Enligt Vihma pyr de klassiska motsättningarna och detta försvårar uppgörandet av avtal.
Esimerkiksi Kiina ja Intia eivät halua, että niiden ilmastotoimiin puututaan
Varsovan ilmastokokouksen tulos jää odotettuakin heikommaksi. Järjestöjen mielestä Varsovan kokous oli fiasko.
YK:n ilmastoneuvottelut Puolan Varsovassa päättyvät laihoin tuloksin.
Tavoitteena oli laatia tiekartta, jonka avulla voitaisiin tehdä laaja, kaikkia maita sitova ilmastosopimus kahden vuoden kuluttua. Tämä työohjelma jää kuitenkin hyvin löyhäksi.
Alun perinkin matalat odotukset vesittyivät entisestään vanhojen ristiriitojen paineessa. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Antto Vihman mukaan Varsovassa ei päästy irti teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisestä kahtiajaosta.
”Klassiset ristiriidat kytevät. Se tekee sopimisen vaikeaksi”, Vihma sanoi perjantaina.
Kahtiajaon lisäksi sopimista vaikeuttaa se, että osa maista pitää tiukasti kiinni kansallisesta itsemääräämisoikeudestaan eli suvereniteetistaan. Ne eivät halua, että niiden ilmastotoimia arvioitaisiin julkisesti.
”Suvereniteettihaukkoja ovat muun muassa Kiina ja Intia, jotka ovat vahvasti sitä mieltä, ettei niiden toimia saisi valvoa kansainvälisesti”, Vihma sanoin.
”Sen sijaan EU, Afrikan ryhmä ja saarivaltiot toivovat, että päästövähennystavoitteita oikeasti ruodittaisiin.”
Ilmastosopua väännettiin perinteiseen tapaan myöhään yöhön, eivätkä neuvottelijat olleet löytäneet yhteistä näkemystä HS:n mennessä painoon.
Löysä lopputulos oli kuitenkin jo etukäteen selvä.
EU:n ykköstavoitteena ollut aikataulutus maiden esittämille päästövähennystavoitteille jää todennäköisesti toteutumatta, samoin se, miten sitoumusten tasoa arvioidaan kansainvälisesti. Kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitus jäi levälleen, vaikka pientä edistystä tuli.
”Tiekartta Pariisiin on jäämässä heikoksi. Sitä ei voi pitää tyydyttävänä tuloksena”, sanoi ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) neuvotteluiden vielä ollessa kesken.
”Yhteisen kunnianhimon taso on heikko.”
Takapakkiakin uhkasi tulla. Jo kaksi vuotta sitten sovittiin, että uusi Pariisissa vuonna 2015 neuvoteltava sopimus koskee kaikkia maita.
Nyt EU joutui torjumaan ehdotuksia siitä, että päästövähennystavoitteita tulisikin vain kehitysmaille.
Lopulta neuvottelupaperiin kuitenkin sisällytettiin ajatus, että kaikki maat ovat mukana tulevassa sopimuksessa.
Niinistön mielestä liian paljon asioita jää vuoden kuluttua Perussa pidettävään kokoukseen.
Kansalaisjärjestöt pettyivät Varsovan kokoukseen niin karvaasti, että sadat järjestöjen edustajat marssivat kokonaan ulos neuvotteluista torstaina.
Maailmanlaajuisista järjestöistä Oxfam pitää kokousta täysin epäonnistuneena.
”Maailman johtajien täytyy nyt päättää, minkä tien he haluavat ottaa vuonna 2014 Varsovan fiaskon jälkeen”, Oxfam totesi tiedotteessaan.
Esimerkiksi Kiina ja Intia eivät halua, että niiden ilmastotoimiin puututaan
Varsovan ilmastokokouksen tulos jää odotettuakin heikommaksi. Järjestöjen mielestä Varsovan kokous oli fiasko.
YK:n ilmastoneuvottelut Puolan Varsovassa päättyvät laihoin tuloksin.
Tavoitteena oli laatia tiekartta, jonka avulla voitaisiin tehdä laaja, kaikkia maita sitova ilmastosopimus kahden vuoden kuluttua. Tämä työohjelma jää kuitenkin hyvin löyhäksi.
Alun perinkin matalat odotukset vesittyivät entisestään vanhojen ristiriitojen paineessa. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Antto Vihman mukaan Varsovassa ei päästy irti teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisestä kahtiajaosta.
”Klassiset ristiriidat kytevät. Se tekee sopimisen vaikeaksi”, Vihma sanoi perjantaina.
Kahtiajaon lisäksi sopimista vaikeuttaa se, että osa maista pitää tiukasti kiinni kansallisesta itsemääräämisoikeudestaan eli suvereniteetistaan. Ne eivät halua, että niiden ilmastotoimia arvioitaisiin julkisesti.
”Suvereniteettihaukkoja ovat muun muassa Kiina ja Intia, jotka ovat vahvasti sitä mieltä, ettei niiden toimia saisi valvoa kansainvälisesti”, Vihma sanoin.
”Sen sijaan EU, Afrikan ryhmä ja saarivaltiot toivovat, että päästövähennystavoitteita oikeasti ruodittaisiin.”
Ilmastosopua väännettiin perinteiseen tapaan myöhään yöhön, eivätkä neuvottelijat olleet löytäneet yhteistä näkemystä HS:n mennessä painoon.
Löysä lopputulos oli kuitenkin jo etukäteen selvä.
EU:n ykköstavoitteena ollut aikataulutus maiden esittämille päästövähennystavoitteille jää todennäköisesti toteutumatta, samoin se, miten sitoumusten tasoa arvioidaan kansainvälisesti. Kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitus jäi levälleen, vaikka pientä edistystä tuli.
”Tiekartta Pariisiin on jäämässä heikoksi. Sitä ei voi pitää tyydyttävänä tuloksena”, sanoi ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) neuvotteluiden vielä ollessa kesken.
”Yhteisen kunnianhimon taso on heikko.”
Takapakkiakin uhkasi tulla. Jo kaksi vuotta sitten sovittiin, että uusi Pariisissa vuonna 2015 neuvoteltava sopimus koskee kaikkia maita.
Nyt EU joutui torjumaan ehdotuksia siitä, että päästövähennystavoitteita tulisikin vain kehitysmaille.
Lopulta neuvottelupaperiin kuitenkin sisällytettiin ajatus, että kaikki maat ovat mukana tulevassa sopimuksessa.
Niinistön mielestä liian paljon asioita jää vuoden kuluttua Perussa pidettävään kokoukseen.
Kansalaisjärjestöt pettyivät Varsovan kokoukseen niin karvaasti, että sadat järjestöjen edustajat marssivat kokonaan ulos neuvotteluista torstaina.
Maailmanlaajuisista järjestöistä Oxfam pitää kokousta täysin epäonnistuneena.
”Maailman johtajien täytyy nyt päättää, minkä tien he haluavat ottaa vuonna 2014 Varsovan fiaskon jälkeen”, Oxfam totesi tiedotteessaan.